|
Lausunnon pääviesti: Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelun edellytykset tulisi jatkossa selvittää.
Lausunto Loitsutie 1:n OAS:sta / Kerava-seura ry:n lausunto 11.2.2022
Lausunnon pääviesti: Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelun edellytykset tulisi jatkossa selvittää.
Häkki on keravalainen erityisen tärkeä rakennus sekä pohjoisen yhteisöllisen toiminnan keskuksena, nuorisotalona että arkkitehtonisena erityiskohteena. Häkin tuhoaminen tuhoaisi Keravan helmen.
Mitkä ovat Keravan kaupungin OAS:ssa asettamat perustelut asemakaavamuutokselle?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaupungin verkkosivuilla asemakaavan muutokseen lähtemiselle ei ole asetettu minkäänlaisia perusteita. Ei minkäänlaisia. Siellä todetaan ainoastaan: ”Asemakaavamuutoksen tarkoituksena muuttaa kaupungin omistuksessa oleva yleisten rakennusten korttelialue asuinrakentamiseen.”
Perusteita asemakaavamuutokselle ei ole kerrottu eikä listattu millään tasolla: ei ajantasaisen asemakaavan vanhentumisesta, kaupungin taholla halusta tai päätetystä tarpeesta muuttaa alueen julkiseen rakentamiseen varattuja Y-tontteja asuinkäyttöön, ympäristön dramaattisen muutoksen aiheuttamasta selkeästä muutostarpeesta asemakaava-alueella, tontilla olevan (arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti arvokkaan) arvokiinteistön erityisen huonosta kunnosta tai käyttökelvottomuudesta, erityisestä tarpeesta muuttaa juuri tämä tontti asuinrakentamiselle, kaupungin asuntopoliittisista erityisen painavista syistä tai mistään muusta syystä. Mitään näitä tai muita syitä asemakaavamuutokselle ei ole OAS:ssa eritelty.
Asemakaavamuutosten täytyy aina perustua osoitetun muutostarpeen erittelyyn ja vedenpitävään perusteluun. Erityisesti näin tulee toimia, kun kyseessä on itse asemakaavoituksesta vastuullinen Keravan kaupunki, joka on tässä yhteydessä hakemassa itse omistamalleen Loitsutie 1:n Y-tontille asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos muuttaisi dramaattisesti paitsi ao. tonttia, myös koko alueen palvelurakennetta ja kehittämisen suuntaa, joten syyt asemakaavan muutokselle tulisi olla erittäin hyvin kirjatut ja niiden tulisi olla vedenpitävät. Nyt perusteluja muutokselle ei ole esitetty, ei minkäänlaisia.
Toisin sanoen, kaupunki on lähtenyt tähän kaavamuutokseen tosiasiassa vain ja ainoastaan tavoitteenaan purkaa tontilla vuodesta 1988 sijainnut ja omistamansa Häkin kiinteistö, joka on Kalevan (ja koko Keravan pohjoisen alueen) ainoa julkinen rakennus (pl. koulutilat), sekä muuttaa alueen koko pohjoisen Keravan ainoa (pl. Kalevan koululle varattu Y-tontti ja Virrenkulman Y-tonttivaraus) julkisten rakennusten Y-tontti asuinrakentamisen mahdollistavaksi tontiksi.
Häkin ainutlaatuisuus ja arvo:
Häkin rakennus on modernin, 1980-luvun vapaamuotoisemman arkkitehtuurin ainoita edustajia koko Keravalla. Se on suunniteltu erityisesti nuoriso- ja yhteisölliseksi tilaksi. Sen huonejako, massoittelu, tilalliset erityisratkaisut, ulkoasu, toimintafilosofia, sisä- ja ulkotilojen vuorovaikutus, arkkitehtoniset yleis- ja erityispiirteet ovat ainutlaatuiset Suomessa. Valmistuessaan rakennus otti vallankumouksellisesti nuoret itse mukaan suunnittelemaan alueelle omaa nuorisotaloa. Kerava oli edelläkävijä suomalaisessa nuorisotilojen ja yhteisöllisten tilojen suunnittelussa, ja Häkki sai suurta valtakunnallista huomiota ja arvostusta nimenomaan tästä. Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto oli paikalla, kun Häkki vihittiin käyttöön. Häkkiin tultiin tutustumaan matkojen päästä ja sen toimintafilosofiaan ja toiminnallisiin ratkaisuihin perustuvia ajatuksia vietiin muualle Suomeen. Häkistä tuli uuden suomalaisen yhteisöllisen tilarakentamisen lippulaiva.
Häkki on modernin nuoriso- ja yhteisötalon kunniakas edustaja ja arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Sen suojelua aikansa erityisenä edustajana tulisi tutkia jatkossa asemakaavan tai muin rakennussuojelun keinoin. Häkki toimi Kalevan ja koko pohjoisen Keravan alueen nuorisotilana ja yhteisöllisenä keskipisteenä melkein 30 vuoden ajan, kunnes kaupunki itse (!) lakkautti siellä säästötoimiin ja nuorisotoiminnan mobilisoitumiseen ja muutoksiin heikosti vedoten nuorisotalotoiminnan. Tämän jälkeen Häkkiä on kunnostettu yhteisöllisesti erityisesti musiikki- ja bänditoimintaa sekä koko alueen yhteisöllistä ja yhdistystoimintaa palvelevaksi kylätaloksi. Se, että kaupunki ei ole itse tehnyt uskottavaa ja pitkäjänteistä työtä Häkin toimintaedellytysten turvaamiseksi, eikä alueen asukastilan markkinoimiseksi tai muuten mahdollistamiseksi ei ole Häkin ja asukkaiden vika. Se on kaupungin oman toiminnan vika ja syy. Keravan kaupunki ei ole myöskään ottanut vastuuta Häkin rakennuksen kunnossapidosta, kunnossapitokorjauksista, lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin kunnossapito- ja saneeraussuunnittelusta. Häkin nykyinen kunto ja käyttöaste ovat kaupungin oman toiminnan ja toimimattomuuden syytä. Häkin ympärille on luotu toimintaa ja uudenlaista alueellisen yhteisöllisyyden tapoja. Kalevan Kylätaloksi nimetylle kiinteistölle ja sen kehittämiselle on perustettu yhdistys, joka tulee aktiivisesti kehittämään toimintaa ja uusia toiminnan mahdollisuuksia alueelle. Keravan kaupungin tulee ottaa ainoaksi päämääräkseen Häkin kiinteistön kohentaminen ja toiminnan kehittäminen ja ottaa siihen mukaan alueella aktiivisesti toimivat tahot, yhdistykset ja kuntalaisaktiivit. Se on koko pohjoisen Keravan ja koko Keravan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Häkille ei ole korvaajaa. Koko pohjoisen Keravan alueella.
Keravan kaupunki on hyväksynyt viime ja tällä valtuustokaudella kaupunkistrategian, joka korostaa ihmisten osallisuutta ja sen tukemista. Kaupungin strategiassa nostetaan erityisesti esiin myös yhteisöllisen toiminnan edistämistä. Kaupunginvaltuuston 7.2.2022 hyväksymässä Keravan kaupunkistrategiassa linjataan erikseen kaupungin tahtoa tarjota osallisuudelle ja kuntalaisaktiivisuudelle väyliä, tapoja ja tiloja.
Strategia on kaupungin arvojen listaus, jonka tulee ohjata toimintaa ja valmistelua. Strategian sivulla 5 sanotaan näin: ”Keravalaisia kannustetaan aktiiviseen ja omaehtoiseen toiminnan luomiseen. Kaupunki haluaa toimia alustana, joka toimii mahdollistajana aktiivisten kuntalaisten toiminnalle. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja.”
Strategian sivulla 3 Keravan kaupunki linjaa näin: ”Tavoitteenamme on luoda Keravalle kestävää kaupunkirakennetta. Kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa osallistetaan kaupunkilaisia sekä lisätään osallistamisen vaikutusta. Pyritään ihmisen mittakaavaisen, inhimillisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomiseen."
Strategiassa, ja kaupungin kaikessa viestinnässä, ovat myös vahvasti esillä alueelliset painotukset ja se, että toimintaa ja yhteisöllisiä tiloja ja toimintoja mahdollistetaan kaupungin eri osiin. Näin onkin tehty monissa kaupungin osissa hienosti, kuten Ahjossa, Lapilassa, Saviolla, Keravan kartanolla ja keskustassa. Pohjoinen Kerava kehittyy Keravalla kaikkein nopeimmin, ja Kaleva ympäristöineen on Keravan suurin aluekokonaisuus. Tämän alueen ainoa yhteisöllinen tila on Häkki. Tilanteessa, jossa kaupunki hakee itselleen yhteisöllistä tukijalkaa, on käsittämätöntä, että se samaan aikaan on tuhoamassa jo valmista yhteisöllistä keskustaan Keravan nopeimmin kasvavalla alueella.
Näiden, ja monien muiden Keravan kaupungin arvoviestien ja strategiakirjausten painoarvo ja todellinen vaikutus punnitaan vahvasti Loitsutie 1:n asemakaavan ja Häkin kohdalla.
Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. esittää vakavasti Loitsutie 1:n asemakaavoitusprosessin lopettamista, nykyisen asemakaavan säilyttämistä ja Häkin kunnostamista ja toiminnan aktiivista kehittämistä yhdessä aktiivisten kuntalaisten kanssa. Se vastaa Keravan strategian pääviestiä ja Keravan kaupunkilaisilleen antamaa lupausta tehdä Keravasta hyvän elämän ja hyvinvoivien, aktiivisten ihmisten kaupunki.
Kerava-seura ry:n johtokunta 11.2.2022
|