Lausunto Länsi-Kauppakaaren (2367) asemakaavan muutoksen luonnoksesta / Kerava-seura ry 1.4.2022

Historiallinen tielinjaus ja kulkuväylä tulee ehdottomasti säilyttää asemakaavan muutoksen yhteydessä ja asemakaavan muutosehdotukseen merkitty tonttiraja ehdottomasti palauttaa Kauppakaarella nykyisen tontin rajojen mukaiseksi. Tämän muutoksen vuoksi vähentyvä rakennusala voidaan toteuttaa muualla korttelissa tai laskea rakennusalaa. Luonnoksen esitys rakentamisen tunkeutumisesta Kauppakaari-Tuusulantielle ei voi toteutua ja Kerava-seura vastustaa tätä jyrkästi.

Lausunto Länsi-Kauppakaaren (2367) asemakaavan muutoksen luonnoksesta

Lausunnon antaja: Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.

Lausunto:

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keravan historian kannalta erittäin merkittävässä paikassa. Kävelykatu/Kauppakaari/Tuusulantie/Valtatie sijaitsee Keravan historiallisimman itä-länsi-yhteyden varrella. Kerava on historiallisesti sijainnut kahden kulttuurin ja kielialueen rajamailla, ja idästä länteen ja lännestä itään on kuljettu vuosisatojen ajan Keravan kautta, ja tämän asemakaavan muutosalueen eteläreunaa pitkin. Tielinja on kulkenut vuosisatojen ajan nykyisellä tiepohjalla, joka tulee nykyistä Kauppakaarta pitkin ja kaartaa Tuusulantielle. Tämän linjauksen mukaisesti modernin Keravan keskustan läpäisevä itä-länsi-katulinja kulkee myös nykyisin. Tällä hetkellä asemakaava-alueella sijaitseva S-marketin kiinteistö (jota asemakaavan muutoksen yhteydessä esitetään purettavaksi) myötäilee muodoltaan ja tonttinsa rajoiltaan tätä historiallista tielinjaa. Tämä historiallinen tielinjaus ja kulkuväylä tulee ehdottomasti säilyttää asemakaavan muutoksen yhteydessä ja asemakaavan muutosehdotukseen merkitty tonttiraja ehdottomasti palauttaa Kauppakaarella nykyisen tontin rajojen mukaiseksi. Tämän muutoksen vuoksi vähentyvä rakennusala voidaan toteuttaa muualla korttelissa tai laskea rakennusalaa. Luonnoksen esitys rakentamisen tunkeutumisesta Kauppakaari-Tuusulantielle ei voi toteutua ja Kerava-seura vastustaa tätä jyrkästi.

Tontin rajauksella Kauppakaaren puolella on myös historiallista tielinjaa paljon laajempi merkitys. Asemakaavan luonnoksessa esitetty rakennusalueen laajennus pitkälle nykyisen kävelykatualueen päälle tulisi tuhoamaan Kävelykadun länsipään puistomaisen luonteen. Se kaventaisi dramaattisesti yleistä puistoaluetta, joka on Keravan kävelykadulla ainoa viheralue Aurinkomäen länsipuolella. Länsipään puistolla ja leikkialueella on erittäin tärkeä merkitys sekä keravalaisten virkistysalueena, sirkushevosveistosten sijoitusalueena, Keravan ensimmäisenä kirsikkapuupuistona, kävelykadun läntisenä lasten leikkipaikkana, vuosien aikana kasvaneiden puiden kaunistamana julkisena tilana ja kävelykadun valttikorttina. Asemakaavan muutosehdotus ei kiinnitä lainkaan tarpeeksi huomiota puiston ja länsipään merkitykseen kaikille keravalaisille ja Keravalle. Kun kävelykadun toisella puolella on jo rakennettu uutta ja korkeaa asuinrakentamista, ja nyt valmisteltava asemakaava toisi aivan länsipään puiston kylkeen lisää korkeaa rakentamista, länsipään puiston merkitys vain kasvaa.

Asemakaavan muutosehdotus (selostuksineen) keskittyy ensisijaisesti rakennettaviin uusiin alueisiin eikä se huomioi juuri lainkaan asemakaavan muutoksen vaikutuksia ympäristöönsä. Uusi asuntorakentaminen, jolle on Keravan keskustassa ja asemakaava-alueella tarpeensa, vaikuttaa vahvasti myös ympäristöönsä. Asemakaavan muutosalueen sisällä ja sen ympärillä on Keravan keskeisiä yleisiä alueita, kävelytiloja ja julkisia tiloja. Uuden asunto- ja pysäköintirakentamisen yhteydessä samaan tahtiin tulee kaupungin tehdä alueen keskeisille yleisille alueille korkeatasoisia suunnitelmia ja toteutussuunnitelmia. Kaikkien keravalaisten tulee saada parempaa julkista tilaa, katualueita ja virkistysalueita uuden rakentamisen yhteydessä.

Asemakaavan muutosluonnoksessa yleisten tilojen, katutilojen, virkistysalueiden ja erityisesti puistojen asia kuitataan hyvin ohimennen. ”Suunnittelualueen kasvillisuuden ja istutusten määrä kasvaa huomattavasti verrattuna nykytilanteeseen”, sanotaan asemakaavan selitysosiossa ja siellä sanotaan myös, että ”alueelle istutetaan runsaasti uutta kasvillisuutta.” Tämä kaikki on kuitenkin tulossa erityisesti nyt suunnitellun asuinkorttelin sisäpihalle, ei suinkaan katualueelle ja yleisille alueille. Asemakaavan muutosehdotus päinvastoin poistaisi länsipään alueella jo nyt olevaa kasvillisuutta ja vehreyttä, sinne jo vuosikymmenten aikana kasvaneita puita, kaupunkilaisten yhteisiä virkistymistiloja.

Asemakaavan muutos ehdotuksen aluerajauksella tuhoaisi länsipään yleisen tilan. Se tekisi jo nyt rakennusten, väylien ja alikulkutunnelin rajaamasta puistosta entistäkin suppilomaisemman kadunpäätteen, jonka virkistys- ja luontoarvo olisi mitätön. Tämänkin vuoksi asemakaavaan tulee ehdottomasti palauttaa olemassa olevan asemakaavan rajaus ja linjaus Kauppakaaren-Tuusulantien suuntaan.

Kävelykadun länsipään puistolle tuleekin antaa muutoksen yhteydessä uusi, entistä parempi elämä ja antaa sille tilaa. Puisto tarvitsee nyt enemmän tilaa, valoa ja toiminnallisuutta. Vastikään hyväksytyssä Keravan vuoden 2022 kaavoituskatsauksessa on nimenomaan tämän asemakaavan kohdalla (kaupunginhallituksen tekemänä erityisenä tarkennuksena päätökseen) erikseen painotettu, että: ”Sivulle 16 kohtaan 7. lisäys: Yleisten alueiden katu- ja puistosuunnitelmat valmistellaan samaa tahtia asemakaavan kanssa.” Se tarkoittaa kaupungille selkeää velvoitetta tehdä ja hyväksyä korkeatasoiset katu- ja puistosuunnitelmat asemakaavamuutoksen kanssa samassa tahdissa – ja tämä koskee erityisesti kävelykadun länsipäätä ja sen puistoa, joka tarvitsee nyt uutta elämää ja uuden loiston.

Viheralueiden erityistä merkitystä kävelykadulla nostaa esiin myös Keravan hyväksytty viherkaava, johon viitataan erikseen myös asemakaavaehdotuksen selitysosiossa. ”Viherkaavassa alue on merkitty rakennusalueeksi, jossa vihreän osuutta on lisättävä. Jatkosuunnittelun yhteydessä on toteutettava uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. Kauppakaari on merkitty viherkävelykaduksi. Viherkävelykatu on keskusta-alueella sijaitseva kävely-ympäristössä sijaitseva katu. Jatkosuunnittelun yhteydessä kadun visuaalista tulee kehittää laadukkaiden ja monimuotoisten viherratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen kautta.” Tämä on täysin totta ja sen tulee olla kaupunkia ja rakentajia velvoittava linjaus.

Asemakaavan muutosehdotuksessa sanotaan myös, että uusien asuinkerrostalojen maantasokerrokseen toteutetaan liiketiloja Kauppakaaren ja Sibeliuksentien suuntaan. Tämä on erittäin tärkeää tehdä velvoittavana, sillä kävelykadun länsipäässä on erittäin suuri tarve palveluille, erityisesti kaupallisille palveluille. Alueelle on rakennettu paljon uusia asuntoja ja asemakaavan muutos toisi satoja uusia asukkaita lisää. Alueella ja sen lähellä asuu jo nyt entistä enemmän ihmisiä, myös heikosti liikkuvia ja ikäihmisiä, joiden tärkeät palvelut tulee tuoda lähelle ja esteettömästi saavutettavaksi. Kaikkein tärkeintä on velvoittaa päivittäistavarakaupan tuominen luonnostellun asemakaavan alueelle. Länsipää on ollut ilman päivittäistavarakauppaa jo vuosien ajan, kun siellä sijainnut S-market (alkujaan Sokos) lopetti toimintansa. Asemakaavan muutoksen yksi tärkeimmistä yleisistä pontimista on ollut tuoda länsipäähän asumisen lisäksi myös kaupan palveluita kivijalkaan. Tähän paikkaan on läntisen keskustan alueen ainoa mahdollisuus tuoda lähikauppa. Se tulee velvoittaa ja toteuttaa rakentamisen yhteydessä.

Alueen nimistöön ei tule muutoksia, sanotaan asemakaavan selvitysosiossa. Tämä on ymmärrettävää, mutta Kotiseutuyhdistys Kerava-seura esittää, että yhtiöiden nimeämisen yhteydessä otettaisiin huomioon asemakaava-alueella aikoinaan sijainneet tärkeät ja keskeiset historialliset paikat, kuten Siimestö, Hotellitalo, Laiva-Kalle ja Niinivirran peltiliike. Asemakaavan välittömässä läheisyydessä, nykyisen Kauppakaaren toisella puolella, ovat sijanneet myös jo ennen rautateitä paikalla komeillut Helsingin herrojen metsästysmaja, sittemmin merkittävä asuinrakennus Villa Annelund sekä takavuosikymmenten tärkeät kauppaliikkeet, kuten Janssonin ja Uusivuoren liikkeet. Nimistötoimikunta voinee toimia rakennustahoja konsultoivana asiantuntijana nimeämisasioissa. On tärkeää, että alueen rikas historia jatkaa elämistään nimistössä.

1.4.2022 Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.