|
Lausunnon keskeinen viesti: Kumpikaan luonnoksen vaihtoehdoista ei täytä erittäin herkälle paikalle asetettuja vaatimuksia massasta, sijoittumisesta, laadusta eikä ympäristöön ja tontille sopivuudesta – nykyisellään kaavamuutosta ei tule jatkaa. Mutta asia on ratkaistavissa jatkosuunnittelussa, jos tahtoa löytyy.
Lausunto Lapilantie 14 asemakaavan muutosluonnoksesta
Lausuja: virallinen lausunnonantaja Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.
Lausunnon keskeinen viesti: Kumpikaan luonnoksen vaihtoehdoista ei täytä erittäin herkälle paikalle asetettuja vaatimuksia massasta, sijoittumisesta, laadusta eikä ympäristöön ja tontille sopivuudesta – nykyisellään kaavamuutosta ei tule jatkaa. Mutta asia on ratkaistavissa jatkosuunnittelussa, jos tahtoa löytyy. Lausunto: Lapilantie 14 kohdalle suunniteltu asemakaavamuutos ei esitetyllä tavalla vastaa kyseisellä paikalla kestävän ja laadukkaan suunnittelun periaatteita. Jos kaava etenisi esitetyllä volyymilla ja tavoilla, se tulisi muuttamaan erittäin merkittävästi koko Lapilanmäen-Palokunnanmäen miljöötä ja sen historiallisesti kehittynyttä ja selkeästi jäsentynyttä mittakaavaa. Se tulisi myös vaikuttamaan dramaattisesti ympäristöönsä – sitä heikentävällä tavalla. Kaavan ratkaisuja ja suunnittelua tulee ehdottomasti jatkokehittää niin, että lisärakentamisen mahdollistama kaava tulee luomaan kestävän, paikkaan sopivan ja laadukkaan lisän Lapilanmäen herkkään miljööseen – ja samalla ratkaisu ei saa heikentää lähistön kiinteistöjen arvoa ja asukkaiden asumisviihtyisyyttä.
Kaavaluonnos esittää tontin olemassa olevaan asemakaavaan verrattuna erittäin suurta tehokkuuden lisäämistä ja rakennusoikeuden moninkertaistamista. Samalla tontilla sallittaisiin kyseiselle paikalle ennen näkemättömän korkeaa ja massiivista kerrostalorakentamista, jolla olisi suurta vaikutusta ympäristöönsä.
Luonnoksessa esitetty rakennusoikeutta - 2 700 kerrosneliömetriä – on esitetylle tontille todella suuri. Ja se tulisi kohdistumaan paikalle, joka on maisemallisesti haavoittuva, sillä tontti sijaitsee miltei mäen korkeimmalla kohdalla. Suunniteltu monikerroksinen, massiivinen rakennus (7-kerroksisena pistetalona tontin kulmassa tai 5-kerroksisena lamellina tontin keskellä) tulisi tällä kohtaa valtaamaan dominanttina koko mäen. Se tulisi jättämään varjoonsa historialliset kartanon ja koulun, mutta myös lähellä – ja mikä on erittäin tärkeää - tätä tonttia selkeästi alempana sijaitsevat muut lähistön asuinrakennukset.
On ymmärrettävää, että tontille suunnitellaan uutta ja nykyistä tehokkaampaa rakentamista. Uuden rakentamisen tulee kuitenkin kaikin keinoin olla vain sen kokoinen, ja luonteinen että se ei tule muuttamaan alueen luonnetta ja tasapainoa.
Jatkoa varten on siis kaksi vaihtoehtoa: 1. joko rakennusoikeuden määrää ja sallittua kerrosmäärää tulee laskea selkeästi alaspäin tai 2. laadukkaan ja ympäristön erityisvaatimuksiin ja laatukysymyksiin perehtyneen suunnittelun kautta tulee pitävästi näyttää, että tontille voidaan toteuttaa suuri rakennusoikeus niin, että se ei valtaa miljöötä itselleen. Esitetty rakennusoikeuden määrä (2700 neliömetriä, kun nykyisellään käytössä on noin 800 neliömetriä) on niin suuri, ja tontin korkotaso ja sijainti mäellä keskeisten väylien ja näkymien ristitulessa, että yhtälö on erittäin hankala toteuttaa.
Luonnoksessa esitetty asemointivaihtoehto ykkönen on kerroslukunsa (5) puolesta vielä hyväksyttävän rajoissa, mutta rakennusmassan sijoittelun kannalta ehdotus on mahdotonta toteuttaa. Se tulisi käytännöllisesti katsoen estämään heti tontin pohjoispuolella, ja selkeästi alempana, sijaitsevan kiinteistön asumisviihtyvyyttä, rauhaa ja näkymiä. Ehdotus yksi tulisi myös aivan kiinni ruotsalaisen kansakoulun kylkeen ja vaikuttaisi erittäin haitallisesti sen historialliseen arvoon. Ehdotus yksi on siten täysin mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi. Ehdotus kakkosen rakennusmassa taas sijaitsisi ainoassa osassa tonttia, johon uutta rakentamista voi tehdä häiritsemättä kohtuuttomasti ympäröivää rakennuskantaa ja niiden asukkaita. Tämän ehdotuksen ylitsekäymätön ongelma on taas kerrosluku (7) ja massiivisuus. Kyseisellä sijainnilla 7-kerroksinen pistetalo olisi koko mäen selkeästi korkein rakennus ja se sijaitsisi paikassa, jossa se dominoisi koko ympäristöään, joka suuntaan. Luonnoksessa viitataan Lapilantien toisella puolella sijaitseviin korkeahkoihin pistetaloihin ja sillä perustellaan, että tässäkin voitaisiin käyttää korkeaa pistetaloa. Tässä viittauksessa on kuitenkin perustavaa laatua oleva ongelma: kyseiset talot sijaitsevat Lapilantien toisella puolella ja ovat selkeästi alempana mäellä. Siten ne eivät tunkeudu ympäristöönsä kuten asemakaavan muutoksen esimerkin pistetalo tulisi tekemään. Tämä näkyy myös luonnoksen aineistossa olevassa alueleikkauskuvassa, jossa keskellä mäkeä sijaitseva korkea pistetalon harja nousee selkeästi kaikkien muiden talojen harjojen yläpuolelle. Kaavamuutoksen tontin kanssa samalla puolella Lapilantietä on taas vain ja ainoastaan matalampia, lamellimaisia rakennuksia. Tämän asemakaavan tuleekin kiinnittyä selkeästi näiden matalampien 1960-70-luvun lamellitalojen mittakaavaan ja ratkaisuihin. Siten kaavaluonnoksen vaihtoehtoa numero kaksi tulisi muuttaa maksimissaan kerroslukuun viisi ja tehdä rakennuksesta lamelli. Rakennusmassa tulisi samalla asemoida tontilla uudelleen niin, että osa rakennuksen massasta tulisi Lapilantien suuntaisesti ja sitten rakennuksen runko taittuisi Kuoppakujan suuntaisesti kohti tontin toista kulmaa. Näin saataisiin luotua matalampi, ruongoltaan taitettu lamellitalo, joka tämän lisäksi muodostaisi suojaisan ja turvallisen piha-alueen, jota kummassakaan luonnoksen vaihtoehdossa ei ole otettu huomioon. Tämä talo ei myöskään tunkeutuisi näin liian lähelle Kuoppakujan alaosassa sijaitsevia asuirakennuksia ja tällä tontilla sijaitsevaa kaunista mäntyä. Jos rakennuksen massa saadaan vedettyä hieman Lapilanpolun liittymästä sisään, voisi tontilla ajo kulkea tontille tätä kautta – ilman, että autoliikennettä ohjattaisiin kevyen liikenteen seassa Kuoppakujaa pitkin.
Kuten kaavaluonnoksen selostusosassakin useaan otteeseen viitataan, edustaa alueen rakennuskanta myös erittäin korkealaatuista ja kestävää suomalaista asuinrakentamisesta 1960-1970-luvulta. Lapilantien toisella puolella sijaitsevat pistemäiset, korkeahkot 1960-luvun talojen ryhmät, ovat antaneet alueelle usein kuullun nimen Keravan Tapiola. Samoin asemakaavoitettavan tontin vierellä sijaitsevat muut rakennukset ovat korkeatasoista, miellyttävää ja ihmisläheistä asuntorakentamista viihtyisine pihoineen. Siten asemakaavoitettavalle tontille suunniteltavan rakennuksen tulee olla erittäin tarkkaan ja korkealaatuisesti toteutettava. Sen tulee ottaa huomioon ja toistaa sekä alueen sodanjälkeistä modernistista asuntorakentamisen laatua ja tyyliä että ottaa tarkasti huomioon myös alueen historialliset merkkirakennukset, Lapilan kartano ja ruotsinkielinen koulu (nyk. Musiikkikartano). Suunnitellun arkkitehtuurin laatua ei luonnoksesta voi arvioida, sillä aineisto ei sisällä havainnekuvia tai muita selityksiä, josta voisi arvioida, täyttääkö jo tehty suunnittelu alueen laadulliset standardit. Joka tapauksessa jatkosuunnittelussa täytyy olla erityisen tarkkana mittakaavan, laadun, massoitteluiden, kattomuotojen, väritysten, materiaalien laadun, pysäköintiratkaisuiden ja piha-alueiden laadun suhteen.
Kerava-seura ry. ei siis ehdottomasti vastusta rakentamista esitetylle tontille, mutta lausuu luonnoksesta erittäin varauksellisen näkemyksensä asiassa. Jos seuran esittämiä – ja hankkeen edellisissä vaiheissa muiden lausunnonantajien ja mielipiteen jättäneiden samansisältöisiä mielipiteitä ja keskeisiä seikkoja - ei oteta huomioon jatkovalmistelussa (ja tehdä niiden mukaisesti muutoksia suunnitteluun), Kerava-seura ilmoittaa vastustavansa kaavamuutosta ja esittää sen hylkäämistä. Jos tontille ei saada korkeatasoista, ympäristöä ja olemassa olevaa huomioivaa suunnitelmaa, on tontille mahdotonta tehdä uutta rakentamista. Siinä tapauksessa tontti tulee jättää toistaiseksi nykyiselleen. Kerava-seura haluaa vastuullisena kotiseutuyhdistyksenä olla tukemassa myös täydennysrakentamista historiallisesti herkillekin alueilla, mutta tällöin suunnittelun ja ratkaisujen täytyy toimia erityisen tarkasti ympäristön erityisillä ehdoilla. Keravan kaupungin strategian mukaisesti odotamme, että ihmisten ja alueen ääni kuuluu ja kaikkea suunnittelua ohjaa hyvän ja laadukkaan kaupunkisuunnittelun periaatteet, jossa ihminen on ykkönen ja historia on arvossaan. Huomista unohtamatta.
Vielä historiallista taustaa Kerava-seuran lausunnolle:
Keskeisellä ja korkealla paikalla keskellä historiallista Lapilanmäkeä-Palokunnanmäkeä sijaitseva suuri rakennusmassa tulisi vaikuttamaan luonnoksessa esitetyillä tavoilla haitallisesti historialliseen miljööseen, joka on muotoutunut Lapilanmäelle 140 vuoden aikana. Tästä on muistutuksen yhä kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä yhä sijaitsevat Lapilan kartano (1880-luvulta) talousrakennuksineen että tontin naapurissa sijaitseva ruotsalaisen kansakoulun rakennus (1890-luvulta). Mutta alueen historiallinen perspektiivi ja merkitys on Keravalle vielä paljon pidempi. Historiallinen Lapilanmäki on Keravan keskeisiä, ellei keskeisin, kulttuurihistoriallinen alue, joka sisältää Keravan historian kannalta keskeisiä historiallisia merkkipaaluja. Lapilanmäen kylkeä ovat aikanaan huuhtoneet jo Ancylusjärven aallot ja Keravalla sijainnut kartanolaitos on ollut keskeisellä sijalla Lapilan alueen kehittymisen kannalta. Mäellä on myös sijainnut vuosisatojen ajan asutusta, ja alueen kautta on kulkenut vuosisatainen maantie- ja polkuyhteys itään ja länteen. Lapilan kartanolla on paljon nykyistä kartanorakennusta pidemmät historialliset juuret. Lapilasta käsin on hallittu merkittävää osaa Keravan nykyisestä maa-alasta ja kartano on toiminut keravalaisen tiilituotannon keskeisimpänä keskuksena (Lapilan maat omisti pitkään Keravan Tiilitehdas – Kervo Tegelbruk, ja Lapilan kartano oli Lapila-konsernin pääpaikka, ja suuri osa kaupungin nykyisistä rakennetuista alueista on entisiä Lapilan maita). Lapilanmäelle syntyi myös rautatien synnyn myötä teollistuvan ja tiivistyvän asemakylän keskuspaikka, jonka yhteydessä mäelle nousi liikerakennuksia, seurakunnallisia rakennuksia, kauppaliikkeitä, yksityistaloja, maatalousrakennuksia sekä mm. Keravan ensimmäinen paloasema. Lapilanmäki-Palokunnanmäki on myös erittäin viihtyisä ja vihreä alue, jonka ominaispiirteet ovat ihmisläheisyys, vihreys ja vehreys. Tämän kaiken tulee säilyä ja kehittyä alueen erityispiirteitä ja historiaa kunnioittaen.
Keravalla 6.5.2022
Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.
|