Lausunto Heikkilänmäen aluekehityskuvan luonnoksesta / Kerava-seura ry 22.5.2022

25.5.2022

Lausunnon keskeinen viesti: Aluekehityskuvan valmistelua on tehty monipuolisesti, laadukkaasti ja alueen erityispiirteitä ymmärtäen, ja se antaa hyvän pohjan aluekehityskuvan jatkovalmistelulle. Jatkotyössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota Porvoonkadun rakentamisen massoitteluun, rakennusten kerroslukuihin ja harjakorkeuteen, pysäköinnin ratkaisuihin ja uusiin ja toimiviin kulkuyhteyksiin Porvoonkadun ja museoalueen välillä. Myös museoaluetta ympäröivän metsän tarkempaa tutkimusta ja siitä seuraavia suojelullisia toimenpiteiden suuntaviivoja on tärkeää edistää jo aluekehityskuvassa. Museoalueen yhteydessä olevan kenttäalueen tarkempi toiminnallinen hahmottelu on tarpeen, sillä kenttäalueella tulee olemaan tärkeä rooli alueen kehittymisessä kestävään ja hyvään suuntaan.

Lausunto Heikkilänmäen aluekehityskuvan luonnoksesta

Lausuja: virallinen lausunnonantaja Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.

Lausunto:

Olemme viimeisellä hetkellä liikkeellä. Heikkilänmäki ympäristöineen todella tarvitsee juuri nyt strategisen aluekehityskuvan, joka määrittelee tämän alueen kehittymisen perusteet. Pala palalta, tontti tontilta, Hälytyskeskuksen suunnasta, Porvoonkadun suunnasta, Museometsän takaa kaupungin uusi rakentaminen on lähentynyt tätä Keravan historiallisesti merkittävintä yleistä aluetta, jonka keskellä kruununa seisoo Heikkilänmäen kotiseutumuseo.

Keravalle Heikkilänmäki on kuin Helsingille Seurasaari: alue, jota tulee suojella ja kehittää hyvin harkiten ja varovaisesti, ja jossa eilinen elää vahvasti keskuudessamme. Se elää historiallisten rakennusten ja pihapiirien maailmana, se elää historiallisissa talousrakennuksissa ja perinnebiotoopeissa. Elävä Heikkilänmäki on vehreä ja vihreä, siellä luonnon monimuotoisuus on kaikkialla läsnä. Siellä maisemanhoito ja ympäristön kehittäminen perustuvat tarkkaan harkittuihin suunnitelmiin ja perinteisiin menetelmiin. Siellä pienimuotoisuus on valttia, siellä aluetta suojellaan melulta, valoisuutta peittäviltä rakennelmilta, ihmisjoukkojen aiheuttamalta kulutukselta, autoliikenteeltä ja läpikululta. Se Heikkilänmäki on rauhoitettu historialliseksi arvoalueeksi ja ulkoilualueeksi, mutta siellä voidaan järjestää alueelle erityisesti sopivia kulttuuri- ja muita tapahtumia, alueen erityispiirteitä huomioiden ja niihin tukeutuen. Se suojelee alueella sijaitsevia pienimuotoisia rakennuksia ja niiden pihoja. Se avaa pitkiä näkymiä ihmisen kokoiseen, historiaa kunnioittavaan ja luontoa arvostavaan kotiseutumaisemaan.

Sen Heikkilänmäen yhteyteen ja vierelle voidaan rakentaa uuttakin, kaupunki ei voi pysähtyä johonkin. Mutta kaiken rakentamisen tulee nojata perinteisen alueen erityispiirteisiin ja tulkita tämän päivän rakentamisen ja suunnittelun parhaalla kielellä sitä, kuinka eilinen, tämä päivä ja huominen voivat elää hedelmällisesti keskenään.

Aluekehityskuvan alueella kaiken kehittämisen tulee perustua erityisen tarkkaan harkittuun suunnitteluun ja erittäin laadukkaaseen toteutukseen. Jos tästä ei voida varmistua, tule tilanne jättää entiselleen.

Heikkilänmäellä joko tehdään kestävästi ja alueen erityisiä arvoja kunnioittaen - tai ei tehdä lainkaan. Heikkilänmäki ei ole MAL-sopimusten kirjausten purkautumiskanava tai Lisää kaupunkia Keravalle -ajatusten laboratorio, se on omilla jaloillaan seisova historiallisen Keravan keskus, jonka arvoa ja ominaispiirteitä tulee suojella kaikin tavoin.

Aluekehityskuva on tärkeä strateginen pohja sille, miten alueella voidaan tehdä muutosta entiseen tukeutuen. Tätä työtä on nyt kaupungin ja suunnittelun ammattilaisten toimesta, kaupunkilaisia ja museoviranomaisia kuunnellen tehty. Ja jo luonnosvaiheessa on saatu aikaan monipuolinen ja -tahoinen pohjapaperi, jossa on sisäistetty ja sanallistettu alueen kehittämisen mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tästä työstä Kerava-seura antaa kaupungille ja valmistelijoille, asiantuntijoille kiitokset. Tämä on oikea tapa etenkin tällä alueella, jossa elää vielä vahvana se Kerava, joka on väistynyt monin tavoin rakentamisen tieltä muualta Keravalta.

Aluekehityskuvan luonnoksessa on tehty hyvä jako kolmeen: Rakentaminen, Viher- ja virkistysalueet ja Liikenne. Näillä kaikilla on yhdessä, mutta myös erikseen, tärkeät roolinsa alueen hyvinvoinnille ja suunnittelun pohjille.

Kun luonnosta selaa läpi, on edessä hyvin tehtyä ja perusteltua sanallistamista siitä, mikä on alueen erityispiirre. Ja mikä se voisi olla, kun alue jatkossa mahdollisesti muuttuu.

Olemme iloisia siitä, että rakentamisen laatuun ja soveltuvuuteen ympäristöön on kiinnitetty monin tavoin huomiota. Katon muodot, materiaalit, talojen hahmot, etäisyydet museoalueesta, kestävyyteen liittyvät kysymykset, monet asiat ovat ilahduttavalla tavalla osa suunnitelman luonnosta. Kiitos siitä kuuluu valmistelijoille ja asianosaisille.

Yksityiskohdissa ja suuressa linjassa on siis laatua, ymmärrystä ja vahvuutta, mutta joissakin kohdissa on menty kuin huomaamatta nykyhetken ja tulevaisuuden korostamiseen historiallisten arvojen ohi.

Sivulla 5 lukee seuraavasti: "Heikkilänmäen vahva alueellinen identiteetti syntyy korostamalla ympäristön ominaispiirteitä ja ajallista kerroksellisuutta. Tähän liittyy olennaisesti maiseman ymmärtäminen, jotta parhaimmat paikat tiiviille kaupungille sekä toisaalta vehreille piha-alueille ja puistoille löydetään."

Mitä tarkoittaa tässä kohtaa ajallisen kerrostuneisuuden liittäminen vahvaan alueelliseen identiteettiin? Sitä, että vasta uusien kerrostumien kautta Heikkilänmäki saisi vahvan alueellisen identiteetin? Ei se tietenkään näin ole, Heikkilänmäellä ON vahva alueellinen identiteetti – jos identiteetti ankkuroidaan ajalliseen kerrostuneisuuteen, se hyvin nopeasti ohjaa meitä ajattelemaan, että vasta uusi ja täydentävä rakentaminen tekisi alueelle identiteetin. Siten se antaisi filosofisen ja linjatun perusteen uudelle rakentamiselle ohi Heikkilänmäen ja sen ympäristön nykyisen muodon. Tässä täytyy olla tarkkana ja tiukkana, jotta suunnittelulla ja asemakaavoituksella, kaikilla toimenpiteillä on oikea suunta: kaikkea suunnittelua täytyy tehdä Heikkilänmäen nykyistä luonnetta ja alueen historiallista pohjaa vasten. Vain siten mm. erilaiset yksittäiset asemakaavahankkeet ja maisemahoidolliset toimenpiteet asettuvat oikealla lailla suhteessa olevaan. Voisiko Helsingin Seurasaaren keskeisten alueiden kylkeen suunniteltua uutta (kerrostalo)rakentamista perustella ajallisen kerrostuneisuuden tuomalla vahvalla alueellisella identiteetillä? Ei voisi. Seurasaareen ei voi rakentaa mitään ohi alueen historian. Heikkilänmäellä identiteetin ja kehittämisen perustaksi ja pohjaksi otettava aluekehityskuvan olemassa oleva Heikkilänmäki ympäristöineen, johon ajalliset kerrostumat VOIVAT tuoda oman täydennyksensä ja mausteensa.

Tässä kohtaa esitämme vakavasti tähän kohtaan luonnosta uutta kirjausta:

"Heikkilänmäen vahva alueellinen identiteetti syntyy korostamalla ympäristön OMINAISPIIRTEITÄ JA ALUEEN HISTORIALLISTA ERITYISLAATUA, JOHON NOJAUTUEN ALUEELLA VOIDAAN TUODA TARKKAAN HARKITTUA AJALLISTA KERROKSELLISUUTTA. Tähän liittyy olennaisesti maiseman ymmärtäminen, jotta parhaimmat paikat NYKYISTÄ TIIVIIMMÄLLE kaupungille sekä toisaalta vehreille piha-alueille ja puistoille löydetään."

Sivulla 6 on aluekartta, jossa käsitellään alueen rajauksia ja rakentamista ohjaavia edellytyksiä.

Kartassa on monta hyvää linjausta, kuten uudet esteettömät kävely-yhteydet aseman suuntaan ja museometsän takaa Kotopellonkadun pään suuntaan. On myös hyvä ajatus jo tässä yhteydessä tarkentaa alueelle katsotut paikat, jos alueelle haluttaisiin siirtää historiallisia rakennuksia, kuten on aiemminkin jo tehty. Myös pysäköintialuevaraus Porvoonkadun reunassa on mielestämme järkevä tutkia, sillä nykyisellään alueelle ei ole mitenkään järkevästi mahdollista päästä autolla, tämä on tapahtumien järjestämisen kannalta merkittävä asia ja myös esteettömyyskysymys.

Kartan osalta on myös selkeitä muutostarpeita, joiden merkitys on suuri.

Erityisen tärkeää on muuttaa Porvoonkatu-Kotopellonkadun varteen tehtyä potentiaalisen täydennysrakentamisen alueen kerroslukumerkintää. IV-VI on erityisesti Porvoonkadun ja Kotopellonkadun kulmauksessa ehdottomasti liian korkeaa rakentamista. Kuusi kerrosta tuossa kohtaa tarkoittaisi rakennuksen harjakorkeuden nousemista niin korkeaksi, että se vaikuttaisi aivan selkeästi jo museoalueen maisemaan ja valoisuuteen. Sillä olisi myös suoraa vaikutusta Kotopellonkadun olemassa olevien omakotitalojen valoisuuteen ja näkymiin. Nelikerroksisena kulmatontin rakennus olisi myös samassa korkeuslinjassa kuin on risteyksen muut rakennukset: nelikerroksiseksi soveltuva varikon alueen kulmarakennus ja Porvoonkadun toisella puolella nyt sijaitseva kolmekerroksinen lamellitalo, jota aluekehityskuvan yhteydessä esitetään mahdollisesti korotettavaksi kerroksella (toki ei ole tietoa, onko tälle korottamiselle minkäänlaisia edellytyksiä).  

Sivulla 7 asiasta sanotaan: "Määräyksillä osoitetaan erityisesti rakentamisen korkeus eri alueilla. Rakentamisen sijaintimerkintä on ohjeellinen, sijainti tarkentuu asemakaavatyössä." Seura lausuu: Suunnittelumääräysten tulee olla valmistelua ohjaavia, joten määräyksiin ja karttaan tulee tarkentaa alueita, joissa kerrosluku ei voi nousta yli kerrosluvun IV, näin on Kotopellonkadun ja Porvoonkadun risteyksen alueella, kokonaisuudessaan.

Toinen tärkeä asia on jo tässä kohtaa tehdä linjauksia siitä, mitkä ovat  näkymälinjat, joita on karttaan esitetty Porvoonkadulta museoalueen suuntaan. Pelkkä näkymäsuunta ei palvele alueen kehittymistä oikeaan suuntaan, vaan tässä kohtaa on tarkasteltava myös vakavasti sitä, kuinka Porvoonkadulta avataan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä – näkymineen – museoalueen ja Museopolun suuntaan. Alueella lisääntyvä rakentaminen – Tervahaudankadulta asuntomessualueelle ja koko kartanonlaakson seudulle yli Porvoontien – tulee lisäämään paljon kevyen liikenteen toimintaa alueella. Sillä tulee olemaan myös suuri merkitys siihen, miten ihmiset tulevat jatkossa pääsemään hallitusti ja oikeita reittejä pitkin siirtymään Porvoonkadulta museoalueen ja koko alueen ainoiden metsäluontoalueiden suuntaan. Nykyisellään ihmiset oikaisevat omakotitalojen pihojen kautta ulkoilemaan. Täten olisi tärkeää nyt jo tehdä karttoihin ja luonnokseen varauksia uusista kevyen liikenteen reiteistä ja poluista Porvoonkadulta museoalueelle. Uusien mahdollisten rakennusten välistä voisi kulkea paitsi ajoneuvoliittymät, mutta myös kevyen liikenteen raitit. Ja tässä yhteydessä olisi ainutlaatuinen tilaisuus tehdä myös Heikkilän museosta näkyvä osa keravalaista katukuvaa. Jos nykyinen keskimmäisin Porvoonkadun omakotitontti lähtee joskus kehittymään uuden, maisemaan hyvin sopeutuvan ja laadukkaan rakentamisen tieltä, sen läntisimmästä päästä olisi avattavissa kartanomainen kevyen liikenteen yhteyskuja suoraan kohti Heikkilän päätaloa. Museopolun kanssa risteävänä perinnepintaisena, ja hyvin toteutettuna, väylänä se toisi helpon tavan poiketa museolle Porvoonkadulta. Museon tontilla tämän uuden polun vierelle ja varteen olisi mahdollista siirtää historiallisia rakennuksia ja lisätä perinnekasvillisuutta. Suojellun suuren pihapuun lähellä Porvoonkadulta tuleva uusi museopolku muuttuisi osaksi Heikkilän museopihaa, hyvin pienipiirteiseksi ja pihaa kunnioittavaksi. Nykyisellään reitti museolle on mutkikas ja vaikea ja museo ei avaudu kaupunkiin ja kaupunkilaisille. Uuden reitin myötä myös nykyinen kulkureitti museon suuntaan ja "tapahtumakenttä" voitaisiin rauhoittaa yhä enemmän historiallisten rakennusten alueeksi, Keravan omaksi Seurasaareksi.

Samalla myös aluekehityskuvassa suunniteltu historiallinen rakennussiirtopaikka Heikkilän pihan suojellun suuren puun luota tulisi siirtää muualle museoalueelle tai kenttäalueelle, vaikkapa juuri hätäkeskuksen rumaa pömpelin näkymää estämään. Sille paikalle voitaisiin myös hyvin tehdä mahdollistaa myös perinteisen, katetun, puisen esiintymislavan rakentamiseksi paikalle – näin museon alueelle tuotaisiin uusi mahdollisuus teatteri/musiikkiesityksille/markkinoille ja kenttäaluetta saataisiin kehitettyä tapahtumalliseksi osaksi Heikkilänmäkeä.

Sivulla 7 esitetty mahdollinen uudisrakentaminen museoalueelle taas on erittäin tarkkaan harkittava asia ja ilman erittäin hyviä perusteita niitä ei tulisi toteuttaa. Mutta tapahtumakentän ympäristöön sellainen uudisrakentaminen voisi olla toteutettavissa, laadukkaasti. Mutta varsinkin uudet asuinrakennukset toisivat alueelle yksityistä tilaa julkisen kustannuksella ja ne muuttaisivat vahvasti alueen luonnetta. Niitä ei tule alueelle sallia.

Varikon alueen osalta voi sanoa, että suunnittelu on ollut laadukas. Jatkosuunnittelussa (kuten prof. Kimmo Lintula K2S-toimiston tekemissä hahmotelmista voi nähdä) voi saada aikaan erittäin vetovoimaisen kestävän asumisen alueen. Tässä yhteydessä on toki syytä muistuttaa siitä, että alueen mahdollisen suuren rakentamisen myötä myös ajoneuvoliikenne Kotopellonkadun suuntaan tulee lisääntymään merkittävästi. Tällä on myös vaikutusta risteysalueen välityskykyyn - ja nyt Kotopellonkatua kulkevien ulkoilijoiden turvallisuuteen. Jatkosuunnitellun yhteydessä olisi tärkeää tutkia Kotopellonkadun toimivuus ja turvallisuus kaikelle tienkäyttäjille. Uusi kevyen liikenteen väylä sivulla 8 kartassa merkityllä tavalla kadun varteen tulee ehdottomasti tarpeeseen toteuttaa.

Luontoalueiden osalta Kerava-seura nostaa vahvasti esiin Heikkilänmäkeä laajemman paineen, joka kohdistuu yhä suuremmassa määrin alueen koko laajan alueen ainoaan metsäalueeseen, johon kuuluvat museometsä ja siitä Porvoonrataan asti ulottuva metsäalue. Heikkilänmäkeä ympäröiville alueille suunnitellaan suuria asumisen keskittymiä, Tervahaudankadun varteen on tulossa suuri kerrostalojen asuinalue, asuntomessut ja koko kartanonlaakson alue tulevat olemaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä vahvasti kehittyviä. Ja aseman seudulle suunnitellaan suuria asumisen ja muun toiminnan alueita. Tällä kaikella on erittäin vakava viesti meille: metsäalue tarvitsee kokonaisuudessaan nyt kattavan ja kestävän suunnitelman, jossa jo nyt vahvasti kulunutta metsäaluetta tullaan suojaamaan lisääntyvältä käytöltä ja kulumiselta. Samassa yhteydessä on suojeltava myös metsä- ja luontoalueiden monimuotoisuutta. Alue tarvitsee nyt ammattimaisen ja kunnolla tehdyn suunnitelman, jossa linjataan laajemmin alueen luontoalueiden kehittymisen reunaehdot. Kaupunki voisi käyttää apuna asiassa mm. Uudenmaan Virkistysalueyhdistystä, jossa on tämän alan erityistä osaamista. Kaupunki on yhdistyksen jäsenkunta.

Heikkilän museoalueen vihersuunnitelmat perinnekasvien ja -maisemien lisäämiseksi ovat ilahduttavia. Seura on iloinen, että Heikkilän pihoille aiotaan palauttaa siellä aikanaan ollut vihersielu. Seura haluaa korostaa vielä alueen erittäin pitkää historiallista jatkumoa, joka tulee olla mukana vihersuunnittelussa. Museopolun varrella on aikanaan lainehtinut historiallinen muinaismeren ranta, josta on muistomerkkinä polun varrella kiven kyljessä muistokyltti. Sama Keravan historiallinen rantaviiva on ulottunut Lapilasta Heikkilänmäen kautta Keravan kartanolle. Siinä on myös koko alueen identiteetille rakennuspalikoita.

Kerava-seura esittää, että ohessa olleet huomiot otetaan hyvin vakavasti ja ne viedään ehdottomasti myös jatkosuunnittelua ohjaaviin suunnittelumääräyksiin, jotka käytännössä tulevat hyväksyntänsä jälkeen ohjaamaan alueen asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua ja toteutusta.

Lopuksi muutama sana Heikkilänmäen ja Kotiseutuyhdistys Kerava-seuran ja Keravan kaupungin yhteisestä historiasta, joka on muokannut meitä sellaiseksi, millaisia olemme. Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. on kasvanut Heikkilänmäen mullasta. Seura perustettiin vuonna 1955, ja sen syntyyn keskeisenä tekijänä oli saada Heikkilänmäen historiallinen alue suojeltua ja tehtyä siitä Keravalle kotiseutumuseo. Tämä on tunnistettu myös Heikkilänmäen aluekehityskuvan luonnoksen sivulla 5, jossa kerrotaan osuvasti, että 30.6.1955 kauppalanvaltuusto osti pitkien neuvotteluiden jälkeen Heikkilän maakirjatalon Keravan kotiseutumuseoksi. 29.6.1955 Heikkilä sai henkiseksi huoltajakseen silloin perustetun Kerava-Seuran. Siitä alkoi Heikkilän talon ja Heikkilänmäen kehitys Keravan historialliseksi keskipisteeksi. Vuonna 1955 Kotiseutuliiton apuraha myönnettiin Heikkilän rakennusten korjaamista varten. Ja jo vuosina 1957 ja 1961 hyväksytyillä uusilla asemakaavoilla Heikkilänmäen alueen rajoja ja tontteja siirrettiin niin, että historiallinen maisema säilyi ja aiemman asemakaavan mahdollistama alueen jako teollisuus- ja asuntotonteiksi sekä historiallisen muuttuminen yleiseksi kaduksi estettiin. Näin Heikkilänmäki rauhoitettiin ja siitä tuli keravalaisen paikallishistorian tiivistymä ja kaupungin henkireikä, kuten aluekehityskuvan aikajanalla osuvasti kerrotaan. Ja Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. on siitä asti vaalinut museoalueen ja sen ympäristön arvoa ja ollut mukana tuomassa historialliselle alueelle sinne sopivaa toimintaa, aina Keravan-päivästä lähtien, joka järjestettiin seuran johdolla pitkään nimenomaan Heikkilänmäellä. Heikkilänmäen asia on kaikkien keravalaisten asia, ja se on hyvin vahvasti myös Kerava-seuran sydämessä. Siksi Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. haluaa lausua suuren kiitoksen kaupunkikehitysjaostolle, joka ymmärsi Kerava-seuran erityisen merkityksen Heikkilänmäen kehityksessä ja nosti seuran - pohjaesityksestä poikkeavasti - lausunnonantajien joukkoon myös Heikkilänmäen aluekehityskuvan osalta. Erityisesti tällaisia erityisiä historiallisia merkityksiä sisältävissä prosesseissa Kerava-seuran on tärkeää olla keskeisessä roolissa asiantuntijana ja lausunnonantajana, keskustelijana ja mahdollistajana. Hedelmällisessä yhteistyössä kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa. Keravan ja keravalaisten yhteiseksi hyväksi.

J.K. Lapilan osalta, joka ei varsinaisesti kuulu Heikkilänmäen aluekehityskuvaan mutta näkyy luonnoksen kartoissa Lapilan alueelle mahdollisina uusina, tehokkaina rakennuspaikkoina, että seura esittää Lapilaan tehväksi myös aluekehittämissuunnitelman. Lapilan alue on myös historiallisesti erittäin merkittävä alue, joka rajautuu Heikkilään ja sen kehittämisellä on myös suoraa vaikutusta Heikkilään. Seura on lausunut jo aiemmin Lapilantie 14 osalta oman vakavan kantansa asemakaavasta ja viitannut siinä yhteydessä Lapilan alueen laajempaan merkitykseen, mutta nyt olisi tarpeen myös koko Lapilaan koskevan aluekehityssuunnitelman teko, sillä vireillä ja mahdollisuuksissa on suuria rakennushankkeita.

 

Keravalla 22.5.2022

Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.