Lausunto Länsi-Kauppakaaren (2367) asemakaavan muutoksen ehdotuksesta

Kerava-seura ry. uudistaa luonnosvaiheensa lausuman, jonka mukaan alueella tehtävät muutokset eivät saa tuhota alueen läpi kulkenutta länsi-itä-suuntaista yhteyttä, joka on kulkenut juuri näiltä kohdilta vuosisatojen ajan. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keravan historian kannalta erittäin merkittävässä paikassa.

Lausunto Länsi-Kauppakaaren (2367) asemakaavan muutoksen ehdotuksesta

Lausunnon antaja: Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.

Lausunto:

Kaava-alueen ja rakentamisalueen rajaus: Kerava-seura ry. uudistaa luonnosvaiheensa lausuman, jonka mukaan alueella tehtävät muutokset eivät saa tuhota alueen läpi kulkenutta länsi-itä-suuntaista yhteyttä, joka on kulkenut juuri näiltä kohdilta vuosisatojen ajan. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keravan historian kannalta erittäin merkittävässä paikassa. Kävelykatu/Kauppakaari/Tuusulantie/Valtatie sijaitsee Keravan historiallisimman itä-länsi-yhteyden varrella. Kerava on historiallisesti sijainnut kahden kulttuurin ja kielialueen rajamailla, ja idästä länteen ja lännestä itään on kuljettu vuosisatojen ajan Keravan kautta, ja tämän asemakaavan muutosalueen eteläreunaa pitkin. Tielinja on kulkenut vuosisatojen ajan nykyisellä tiepohjalla, joka tulee nykyistä Kauppakaarta pitkin ja kaartaa Tuusulantielle. Tämän linjauksen mukaisesti modernin Keravan keskustan läpäisevä itä-länsi-katulinja kulkee myös nykyisin. Tällä hetkellä asemakaava-alueella jo purettu S-marketin kiinteistö myötäili muodoltaan ja tonttinsa rajoiltaan tätä historiallista tielinjaa. Tämä historiallinen tielinjaus ja kulkuväylä tulee ehdottomasti säilyttää asemakaavan muutoksen yhteydessä ja asemakaavan muutosehdotukseen merkitty tonttiraja ehdottomasti palauttaa Kauppakaarella nykyisen tontin rajojen mukaiseksi.

Vaikka luonnosvaiheen jälkeen Kauppakaaren päässä olevaa rakennusmassaa onkin hieman viistetty, ei asemakaavaehdotuksessa esitetyn kaltainen rajaus säilytä aitoa historiallista ja toimivaa katulinjausta. Katualueen kaventaminen esitetyllä tavalla vaarantaisi myös Kauppakaaren länsipään viihtyisyyttä, puistomaisuutta, virkistysarvoja sekä heikentäisi kevyen liikenteen turvallisuutta ja joustavuutta.
Asemakaavan muutos ehdotuksen aluerajauksella tuhoaisi länsipään yleisen tilan. Se tekisi jo nyt rakennusten, väylien ja alikulkutunnelin rajaamasta puistosta entistäkin suppilomaisemman kadunpäätteen, jonka virkistys- ja luontoarvo olisi mitätön. Tämänkin vuoksi asemakaavaan tulee palauttaa olemassa olevan asemakaavan rajaus ja linjaus Kauppakaaren-Tuusulantien suuntaan.

Asemakaavaehdotuksen esitys rakentamisen näin selkeästä tunkeutumisesta Kauppakaari-Tuusulantielle ei voi toteutua ja Kerava-seura vastustaa tätä jyrkästi. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös kaupunkikehitysjaosto, joka 9.6. kokouksessaan lisäsi pykälän kohdalla pöytäkirjaan tärkeän kirjauksen, joka kiinnittää huomion samaan seikkaan: ”KKJ 9.6. pöytäkirjakirjaus: … 3. asemakaavamuutoksen jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä mahdollisuuksia arkadin toteuttamiseksi tai Kauppakaaren katualueen leventämiseksi tai muutoin kevyen liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ja käytössä olevan alueen laajentamiseksi. Jatkosuunnittelussa tulee varmistua siitä, että kävelykadusta muodostuu viihtyisä julkinen tila ja että kevyen liikenteen kulku on turvallista ja sujuvaa,”
Kerava-seura ry. on samaa mieltä kuin asian valmistelusta ja käsittelystä vastuullinen toimielin eli kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto. On erittäin tärkeää tunnistaa, että tällä asemakaavahankkeella muokataan ja ratkaistaan hyvin pitkälle Keravan keskustan läntisen pään yleisten alueiden tulevaisuus ja keskustan vetovoimaisuus. Siksi kaavoitus tulee olla viimeistä piirtoa myöden kokonaisuutta palvelevaa ja jokaista keravalaista hyödyntävää.

Viher- ja virkistysalueet, katualueet, puut ja Sirkushevoset: Kaavan tavoitteet ovat hyvät, lisää asumista keskustaan ja eloa nuukahtaneeseen länsipäähän. Se on kaikkien meidän etu. Mutta asuntorakentamisen suuri lisääminen ei voi muuttaa länsipäätä kukoistavasta puistosta pieneksi taskupuistoksi.  Länsipäähän tarvitaan kunnon puisto.

Asemakaavaehdotuksessa ja sen selostuksissa yleisten tilojen, katutilojen, virkistysalueiden ja erityisesti puistojen asia kuitataan hyvin ohimennen. ”Suunnittelualueen kasvillisuuden ja istutusten määrä kasvaa huomattavasti verrattuna nykytilanteeseen”, sanotaan asemakaavan selitysosiossa ja siellä sanotaan myös, että ”alueelle istutetaan runsaasti uutta kasvillisuutta.” Tämä kaikki on kuitenkin tulossa erityisesti nyt suunnitellun asuinkorttelin sisäpihalle, ei suinkaan katualueelle ja yleisille alueille. Asemakaavan muutosehdotus päinvastoin poistaisi länsipään alueella jo nyt olevaa kasvillisuutta ja vehreyttä, sinne jo vuosikymmenten aikana kasvaneita puita, kaupunkilaisten yhteisiä virkistymistiloja.

Kerava-seura ry. huomauttaa, että asuinkorttelin sisälle, täysin muilta kaupunkilaisilta suljetulle alueelle tehtävät piharatkaisut eivät lisää millään lailla yleisten alueiden ja keravalaisten kasvillisuuden ja istutusten määrää. Tosiasia on, että nyt esillä oleva kaavaehdotus tulisi pienentämään huomattavasti luonnonelementtejä ja puistomaisuutta kävelykadun länsipäässä. Asuntokortteliin, ja suljettuun sellaiseen, liittyvät viherrakentamiset ovat vain ja ainoastaan siihen liittyviä. Niiden perusteella ei kaupunki voi aidosti väittää ja ilmoittaa, että alueella lisääntyisi yleisessä käytössä olevien alueiden kasvillisuus ja istutusten määrä.

Kun kaupunkia suunnitellaan ja kehitetään, tulee lähtökohtana ja pääperiaatteena olla yleisen edun periaate, joka hyödyttää kaikkia kaupunkilaisia. Erityisen tärkeää tämä on yhteisten viher- ja virkistysalueiden kohdalla. Uudet kaava- ja rakentamishankkeet eivät voi vähentää yleisiä tiloja ja niillä sijaitsevia viher- ja virkistysalueita. Jos kaavamuutosten kautta tulee alueelle muutoksia, tulee hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti löytää entistä parempia ja toimivampia ratkaisuja niihin elimellisesti liittyville yleisille alueille.

Täten kävelykadun/Kauppakaaren länsipäässä mahdollisesti vähänkään kaventuva puisto-, virkistys ja katualue tulee suunnitella ja toteuttaa erityisen korkeatasoisesti ja alueen käytettävyyttä ja luonnonarvoja lisäten. Alueella tulee myös ehdottomasti säilyä leikkipuistona sekä siellä tulee olla lepopaikkoja istuskeluun. Koko kaava-alue – ja siihen elimellisesti kuuluva Kauppakaaren länsipään alue (ml. puisto- ja virkistysalue sekä katualueet historiallisine katulinjauksineen) – tulee toteuttaa ja suunnitella niin, että lopputulos on olemassa olevaa tilannetta parempi kaikkien keravalaisten kannalta.

Länsipäässä täytyy jatkossakin olla tilaa sirkushevosille. Länsipäässä täytyy jatkossakin olla oma leikkialueensa. Länsipäässä täytyy jatkossakin olla kunnollinen puistoalue kirsikkapuineen, täältä keravalainen kirsikkapuutarina aikanaan alkoikin!

Kaupunkikehitysjaosto teki 9.6.2022 kokouksessaan luonnoskäsittelyn yhteydessä päätöskirjauksen, joka tulee olla jatkosuunnittelua ja ratkaisuja velvoittava: 4. esittää tekniselle lautakunnalle, että sirkushevosia kuvaava taideteos pyritään säilyttämään kävelykadun päässä.”
Ei siis vain pyritä sirkushevoset-taideteoksen säilyttämiseen kävelykadun länsipäässä, vaan teoksen tulee siellä ehdottomasti säilyä – ja sen pikemminkin tulee nosta entistä keskeisempään asemaan kävelykadun loppupään maamerkkinä, keravalaisen sirkusperinteen ilmentäjänä ja osallistavan taiteen elementtinä. Jos sirkushevospatsasta täytyy nykyiseltä paikaltaan siirtää puiston uudelleenjärjestelyn yhteydessä, sen tulee tulla nykyistä olennaisemmaksi osaksi kävelykatua, muodostaen Kauppakaaren päätteeseen itsenäisen, näkyvän tilansa. Sen ympäriltä voidaan ja tulee siirtää pois elementtejä, jotka voisivat syödä sen arvoa. Tässä yhteydessä olisi hyvä pohtia myös alueella nyt sijaitsevan, aikanaan aivan erilaiseen ympäristöön sijoitetun Antti Maasalon teräsveistoksen siirtämistä sille parempaan paikkaan.

Näiden linjausten tulee ohjata asemakaavan jatkokäsittelyä ja suunnittelua. Kävelykadun päähän tulee toteuttaa uuden asuinkorttelin ohella entistä toimivampi, laadukkaampi ja viihtyisämpi, luonnonmukaisempi ja saavutettavampi sekä turvallisempi yleinen alue puistoineen, virkistys- ja leikkialueineen ja katualueineen.

Nykyisen puistoalueen jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa myös nyt vajaakäytössä olevien alueiden ottaminen mukaan uuden puisto- ja virkistysalueen suunnitteluun. Esimerkiksi Tuusulantien varsi sekä alikulkutunneliin johtava luiskattu alue tulee ottaa mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Katusuunnitelman luonnoksessa kävelykadun aivan päähän, Tuusulantien kylkeen suunniteltu uusi puisto voidaan suunnitella ja toteuttaa jatkumaan alikulkuun asti. Nykyiset portaat alikulkuun voidaan esimerkiksi poistaa ja nykyisen rinteen tilalle voidaan lisätä maatäyttöä ja toteuttaa sinne uusi leikkipuisto. Täyttömaa voidaan rajata uuteen tasoon esimerkiksi Viertolasta juuri poistetuilla muurikivillä.

Uuteen leikkipuistoon tulee sijoittaa kirsikkapuita, pari penkkiä ja sen lasten leikkipaikan, joka esillä olleissa katusuunnitelmaluonnoksissa on poistumassa kokonaan.

Kaupalliset palvelut: Kerava-seura ry. uudistaa myös luonnosvaiheessa tekemänsä vaatimuksen, jonka mukaan länsipään ja koko keskustan alueen kaupallisten palveluiden kehittymisen kannalta olisi tärkeää saada syntyvään kortteliin päivittäistavarakauppa. Länsipää on ollut ilman päivittäistavarakauppaa jo vuosien ajan, kun siellä sijainnut S-market (alkujaan Sokos) lopetti toimintansa. Asemakaavan muutoksen yksi tärkeimmistä yleisistä pontimista on ollut tuoda länsipäähän asumisen lisäksi myös kaupan palveluita kivijalkaan. Tähän paikkaan on läntisen keskustan alueen ainoa mahdollisuus tuoda lähikauppa. Se tulee velvoittaa ja toteuttaa rakentamisen yhteydessä.

Nykyisessä Kauppakeskus Karusellissa nykyisellään sijaitseva päivittäistavarakauppa ei täytä koko keskustan läntisen osan tarpeita, eikä sen jatkamisesta ole tulevaisuudessa luonnollisestikaan takeita, Asemakaavaehdotuksessa esillä oleva kortteli on keskustan länsipään ainoa kortteli, johon on mahdollista sijoittaa päivittäistavarakauppa. Se tukisi vahvasti keskustan vetovoimaa ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta. Tämä tulisi toteuttaa kaava- ja rakentamistyön yhteydessä.

Kaupunki lausui luonnosvaiheen vastineessaan Kerava-seuralle seuraavasti: ”Asemakaavamuutos mahdollistaa päivittäistavarakaupan toteuttamisen alueelle, mutta kun huomioidaan välittömästi sen vieressä sijaitseva kauppakeskus Karuselli ja siellä sijaitseva isohko päivittäistavarakauppa, ei uuden pienemmän kaupan sijoittamista Länsi-Kauppakaaren asemakaavamuutosalueelle voida välttämättä pitää kannatettavana. Samoin päivittäistavarakaupan toiminnan edellyttämän säännöllisen ja tiheän huoltoliikenteen järjestelyiden toteuttaminen on haastavaa kyseisellä paikalla.”

Kerava-seura ry. oudoksuu suuresti kaupungin vastineen kirjausta siitä, että yksittäinen päivittäistavarakauppa nykyisessä kauppakeskuksessa olisi este päivittäistavarakaupan tuomiseksi osaksi tätä kaavaratkaisua – tai muuta keskustan länsipäätä. Kyseessä on huolestuttava, merkittävän tason linjaus, jos kaupunki lausuu virallisesti, että olemassa olevan kaupan läheisyyteen ei voida kannattaa uuden kaupallisen palvelun kaavoittamista. Silloin voisi aidosti ja vakavasti kysyä, että onko kaupunki omalla toiminnallaan, linjauksillaan ja lausunnoillaan luomassa sellaista tilannetta, että kaupallisten palveluiden osalla ei olekaan kyseessä kuluttajien etu ja kaupallisten palveluiden entistä parempi saatavuus ja saavutettavuus vaan olemassa olevien toimijoiden markkina-aseman puolustaminen. Kaupunki ei voi missään nimessä lähteä rajaamaan toimijoita pois olemassa olevien toimijoiden rakenteita tukemaan, se on vastoin kaikkea markkinatalouden, kilpailulainsäädännön ja hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteita. Kaupungin tulee edistää palvelutuotannon ja päivittäistavarakaupan verkoston laajentumista ja saavutettavuutta ja avointa kilpailua, se on kaikkien etu, erityisesti keravalaisten kuluttajien ja keskustan elinvoiman.  

Käsillä olevassa asemakaavassa tulee mahdollistaa ja vahvasti edistää uusien päivittäistavarapalveluiden syntymistä keskustaan. Kaupungin tulee aktiivisesti edistää päivittäistavaran yksikön syntymistä asemakaavakortteliin. Automatisoituvan kaupan erilaisten uusien konseptien kautta kortteliin olisi mahdollista edistää myös uudenlaista automatisoitua ja dynaamista kaupan kompaktia yksikköä.

Nimistö: Kerava-seura ry. on tyytyväinen siitä, että Keravan kaupunki ilmoittaa vastineessaan luonnosvaiheen lausuntoomme, että vaikka asemakaavamuutoksen yhteydessä ei oteta kantaa tulevien asunto-osakeyhtiöiden nimiin, Kerava-seura ry:n esittämät nimiehdotukset on viety hankkeeseen ryhtyvän tietoon. Keravan keskustan historiallinen tausta elää nimistön mukana. Kaupungin tulisikin vielä tarkkaan tutkia, voidaanko yleisillä alueilla tehdä uusia nimeämisiä.

Kerava-seura ry. esittää länsipäähän syntyvän uudistettavan puistoalueen nimeksi Keravan historiallisen sirkusperinteen (ja alueella säilytettävän sirkushevospatsaan) perinteestä kumpuavaa nimeä, esimerkiksi Sirkuspuisto tai Sirkushevosten puisto.

Uudistettavassa länsipäässä koko puistoalueen teema syntyy luontevasti sirkusaiheen ja luonnonelementtien (kuten kirsikkapuiden, olemassa olevien, säilyvien puiden sekä muiden luonnonelementtien) ympärille. Tämä tulisi ottaa huomioon puisto- ja katualueen suunnittelussa ja toteutuksessa.

14.8.2022 Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.