Lausunto Keskustan päiväkodin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (2388)

Alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1952 valmistunut Keskustan päiväkoti, joka on inventoitu historiallisesti arvokkaaksi Keravan rakennuskulttuurin inventoinnissa ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (Keravan kaupunki, 2003). Rakennus on erittäin tärkeä osa Keravan historiallista kehitystä ja kunnallisten palveluiden syntyhistoriaa.

Lausunto Keskustan päiväkodin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (2388)

Lausunnon antaja: Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry.

Lausunto:

Kuten OAS:ssa käy ilmi, alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1952 valmistunut Keskustan päiväkoti, joka on inventoitu historiallisesti arvokkaaksi Keravan rakennuskulttuurin inventoinnissa ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (Keravan kaupunki, 2003). Rakennus on erittäin tärkeä osa Keravan historiallista kehitystä ja kunnallisten palveluiden syntyhistoriaa.

Kyseessä on ensimmäinen keravalainen päivähoidolle rakennettu rakennus. Se on myös tärkeä muisto kolmannen sektorin yhteistyöstä ja kuntien välisestä ystävyyskuntatoiminnasta, sillä merkittävän panoksen päiväkodin synnyssä on Keravan ystävyyskuntana aktiivisesti tuolloin toiminut Trollhättan Ruotsissa ja rakennukselle tarkoitetun tontin lahjoitti Keravan kauppalalle Keravan Sairashuoneyhdistys.

Neuvolatoiminta oli käynnistynyt Keravalla vuonna 1935. Toimintaa organisoi MLL:n Keravan osasto. Neuvolatoiminta oli vain välitavoite lastentalolle neuvoloineen ja päiväkoteineen. Hanke vaati suuren määrän rahaa. Avuksi tuli kummikunta Trollhättan Ruotsista, jolta saatiin huomattava erä kahvia. Tuotosta saatiin pesämuna lastentalon (sittemmin keskustan päiväkodin) rakentamiseen. Täten nykyisen keskustan päiväkodin historia kantaa mukanaan myös upean yhteistyön perinnettä.

Tontilla nyt sijaitseva rakennus nousi paikalleen olympiavuonna 1952, ollen myös vahvassa kehitysvaiheessa tuolloin olleen Keravan keskustan tärkeä maamerkki. Päiväkodin funkistyylinen arkkitehtuuri oli vuosikymmenet keskeinen osa keskustan kaupunkikuvaa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana päiväkodin kaupunkikuvallinen rooli on kaventunut, sillä sen viereen – ja myöhemmin suoraan eteen – on rakennettu paviljonkimaisia päivähoidon tiloja. Rakennus on jäänyt puristuksiin uuden rakentamisen vuoksi. Ensin se tapahtui lisätilatarpeen vuoksi, sittemmin sen vuoksi, että vanhat tilat olivat käyneet sekä osin epäkäytännöllisiksi mutta myös rakennusterveydellisesti käyttökelvottomiksi. Tämän vuoksi päiväkodin kiinteistö on ollut jo pitkän aikaa tyhjänä ja teknisten selvitysten perusteella on selvää, että rakennuksen korjauskustannukset tulisivat olemaan erittäin mittavat, ja entisen mallista vapaata tilaa päiväkodin ympärille ei olisi enää saatavissa. Ennallistamisen mahdollisuudet ovat mitättömät, ja rakennuksen taipuminen tämän ajan ja tulevaisuuden päiväkotikäyttöön olisi vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Tämän vuoksi Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. ymmärtää, että tämä historiallinen rakennus on saapunut oman aikansa päähän. Samaan aikaan seura tähdentää lausunnossaan, että rakennuksen erittäin vahva historiallinen perintö ja muistot tullaan tallentamaan historiallisten selvitysten muodossa ja mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee olla vahvasti muistumia paikalle rakennetusta Keskustan päiväkodista. Tämä voi toteutua esimerkiksi uudisrakennuksen kivijalan materiaaleissa ja keltaisessa ulkorappauspinnassa, nykyiselle rakennukselle ominaisessa muotokielessä, graafisen betonin ratkaisuissa, joissa toistuvat paikalla sijainneen rakennuksen hahmot, rakennukseen kiinteästi liitetyissä muistomerkeissä ja muistolaatoissa ja niin edelleen. On erittäin tärkeää, että keskustan päiväkodin (alkujaan lastentalon) jälkeen paikkaan ja rakennukseen jää siitä muisto ja muistijälki.

Mahdollisen uudisrakentamisen osalta on erittäin tärkeää ottaa huomioon olemassa oleva ympäristö. Nykyinen päiväkotikiinteistö sijaitsee rinteessä ja sen sijoittuminen, muoto ja volyymi ovat vaikuttaneet ympäristöönsä hyvin kohtuullisessa määrin. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee asettumaan herkkään paikkaan, jossa uudisrakentamiselle annettava rakennustehokkuus, volyymi, sallittava kerrosmäärä, rakennuksen muoto ja sijoittuminen alueella tulevat vahvasti vaikuttamaan ympäristöönsä. Lähellä sijaitsevilta asuinkiinteistöiltä ei saa missään tapauksessa tämän hankkeen varjolla vähentää asumisviihtyisyyttä ja viedä virkistysalueita, estää näkymiä ja kaapata päivänvaloa. Tämän tulee olla mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelussa keskeinen suunnittelua ja mitoitusta ohjaava tekijä.

Kaavamuutoksen tavoitteena kerrotaan, että se mahdollistaa suunnittelualueelle senioriasumista. Tämä on kannatettavaa. Se tuo lisää tärkeää senioriasumista ja -palvelua Keravalle, mutta se on kannatettavaa senkin vuoksi, että sukupolvet ylittävä yhteys voi näin syntyä. Mummot ja vaarit saavat olla lähellä pieniä lapsia ja lapset saavat kohdata senioreita. Alueen rakentamisen ja kaiken suunnittelun tulisi tähdätä siihen, että alueelle syntyvä sukupolvien välinen yhteys muodostuisi tiiviiksi ja hedelmälliseksi, välittömäksi ja kynnyksettömäksi. Samaa linjaa tulee jatkaa myös virkistysalueilla ja luontokokemuksissa, joita voidaan alueen virkistysosilla toteuttaa sukupolvien yhteisen kokemusta ja kohtaamista tukemaan.

OAS:ssa kerrotaan, että uusi rakentaminen on tarkoitus sijoittaa niin, että alueelle muodostuu laaja yhtenäinen piha-alue Sariolanmäen puiston kanssa palvelemaan alueelle jäävän päiväkodin sekä senioriasuntojen käyttäjien tarpeita. Tätä Kerava-seuraa kannattaa vahvasti.

OAS:ssa mainitaan myös, että kaavoituksessa otetaan huomioon myös muut maankäytölliset muutostarpeet alueella, kuten täydennysrakentaminen, liikenteelliset tarpeet ja pysäköinnin järjestäminen. Tämä on erittäin tärkeää, sillä nykyisellään keskustan päiväkodin tontti sekä läheisyydessä sijaitsevat – ja tonttiin kiinteästi liittyvät – alueet eivät nykyisellään palvele yleistä käyttöä ja turvallista arkea.

Pysäköinnin osalta tulevien ratkaisuiden tulee toteuttaa sekä päivähoidon että vanhusten asumisen tarpeita. Myös liikenneturvallisuuteen, ja sen kehittämiseen, tulee kiinnittää suunnittelussa erityistä huomiota. Paasikivenkadun pää – Sibeliuksentien pää – Kurkelankadun pää muodostavat hankalan ja vaikeasti hahmottuvan liikenteellisen solmupaikan, jota vielä lisää Vellamontien ja Väinämöisentien suunnista tuleva liikenne. Alueelle tulee toteuttaa uusia liikenneturvallisuutta ja sujuvaa kevyen liikenteen liikkumista edistäviä ratkaisuja, kuten esimerkiksi Kurkelantien turvallinen ylitys. Samoin tulee selvittää ja toteuttaa yhteydet yleiselle parkkipaikalle Väinämöisentie-Vellamontie-Kurkelankatu-kolmiossa. Samalla ao. parkkipaikan järjestelyt ja kehittäminen tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Kyseinen alue toimii nykyisellään myös ns. yleisenä parkkialueena, jossa usein säilytetään pitkäaikaisesti autoja – tämä ei ole yleistä etua ja OAS:N kaava-aluetta palvelevaa toimintaa. Parkkipaikat koko alueella tulee myös toteuttaa riittävinä.

14.10.2022 Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry