|
Keravan keskusta on elänyt vuosikymmenten mukana. Vanhaa on purettu ja uutta on rakennettu. Vanhasta Keravan keskustaa halkoneesta Tuusulantie-Valtatiestä on jäljellä enää nykyisin Kauppakaaren kävelykatuna tunnettu tienlinjaus sekä ns. Keravan aukion ja Puuvalonaukion ympäristössä olevia kiinteistöjä: Kesti-Seuran talo korkeampine ja matalampine siipineen 1960-luvun lopulta, sen vierellä kohoava ns. STS-talo 50-luvulta, KOP:n talona tunnettu liikekiinteistö kaupungintaloa vastapäätä (60-luvulta), kaupungintalo (1970-luvulta), Keravan aukion laidalla sijaitseva entinen SYP/PYP-talo (60-luvun alusta ja ns. Anttilan talo (70-luvun lopulta). Muilta osin sotienjälkeinen rakennusperintö on keskustasta pala palalta hävinnyt. Kun nyt käsitellään keskustassa keskeisessä sijainnilla (Kauppakaari 1) olevan tontin mahdollista uutta käyttöä, tulee kaikkea siihen liittyvää peilata erityisesti tähän. Keskustan paine rakentamiseen uhkaa hävittää keskustasta pala palalta, rakennus rakennukselta sen Keravan, joka syntyi ja kasvoi sotien jälkeen – ja jonka keskiset keskustan rakennukset ovat muodostaneet Keravan keskustalle hengen. Kyse on myös siitä, että kerran purettua ei saa koskaan enää takaisin: kyseessä on aina myös kollektiivisen muistin hävittäminen.
Lausunto Kauppakaari 1:n asemakaavaehdotuksesta
Lausuja: Kerava-seura ry.
Lausunto: Keravan keskusta on elänyt vuosikymmenten mukana. Vanhaa on purettu ja uutta on rakennettu. Vanhasta Keravan keskustaa halkoneesta Tuusulantie-Valtatiestä on jäljellä enää nykyisin Kauppakaaren kävelykatuna tunnettu tienlinjaus sekä ns. Keravan aukion ja Puuvalonaukion ympäristössä olevia kiinteistöjä: Kesti-Seuran talo korkeampine ja matalampine siipineen 1960-luvun lopulta, sen vierellä kohoava ns. STS-talo 50-luvulta, KOP:n talona tunnettu liikekiinteistö kaupungintaloa vastapäätä (60-luvulta), kaupungintalo (1970-luvulta), Keravan aukion laidalla sijaitseva entinen SYP/PYP-talo (60-luvun alusta ja ns. Anttilan talo (70-luvun lopulta). Muilta osin sotienjälkeinen rakennusperintö on keskustasta pala palalta hävinnyt. Kun nyt käsitellään keskustassa keskeisessä sijainnilla (Kauppakaari 1) olevan tontin mahdollista uutta käyttöä, tulee kaikkea siihen liittyvää peilata erityisesti tähän. Keskustan paine rakentamiseen uhkaa hävittää keskustasta pala palalta, rakennus rakennukselta sen Keravan, joka syntyi ja kasvoi sotien jälkeen – ja jonka keskiset keskustan rakennukset ovat muodostaneet Keravan keskustalle hengen. Kyse on myös siitä, että kerran purettua ei saa koskaan enää takaisin: kyseessä on aina myös kollektiivisen muistin hävittäminen.
Elinkaarensa aktiivisessa vaiheessa yhä olevien rakennusten purkaminen on myös asia, josta Keravalla täytyy puhua. Onko se kestävän kehityksen mukaista, jos muutaman vuosikymmenen ikäisiä rakennuksia lähdetään purkamaan? Ei ole. Jos paikallaan kauan seisseitä rakennuksia lähdetään purkamaan ja paikalle rakennetaan massiivisesti uutta, on kyseessä aina vuosikymmeniä kestävä miinusmerkkinen ilmastoteko, sillä sekä purkaminen että erityisesti uusi massiivinen rakentaminen vaatii erittäin paljon energiaa ja luo suuresti hiilipäästöjä. Kaupunkia täytyy mitata, arvioida ja kehittää ilmastokriisin aikana erityisesti ilmastonäkökulmasta. Keskustan olemassa olevissa purkamisrakentamisen hankkeissa tämä seikka on jäänyt täysin muiden arvojen alle. Hiili- ja ilmastobudjetointi isojen hankkeiden osalta ei näytä Keravalle tulleen, vaikka kuinka asiasta ollaan strategioihin kestävän kehityksen ja ilmastopuheiden tasolla kirjattu.
Ei auta, vaikka yksi rakennus joskus tehdään puusta, jos ja kun suuri linja on tuottaa betonisia kolosseja. Kun kaupunkia kehittään, se tarkoittaa tänä päivänä aina lisääntyvää rakennusoikeutta. Näin se on jokaisen keskustan hankkeen kanssa ollut. Kaavahankkeiden myötä suuresti lisääntyvän rakennusoikeuden myötä luodaan kaupunkia, jossa korkeus ja massiivisuus ovat hyveitä. Vedotaan tiiviiseen ja tehokkaaseen, ja sitä kautta muualla säästettävään rakennusalaan, mutta samalla keskustan kaupunkikuva ja kaupunkilaisten tunne kaupungin ytimestä ja luonteesta muuttuu. Mitä korkeammalle ja tiiviimmäksi keskusta tulee, sitä suljetummaksi ja pimeämmäksi tulee yhteinen keskusta, sitä vahvemmin suuret ja korkeat rakennukset vievät tilaa ilmalta ja rauhalta. Tämä ei koske vain ja ainoastaan Kauppakaari 1:n asemakaavahanketta, vaan kyseessä on systeeminen linjaus, joka napsii pala palalta pikkukaupungin sielua.
Keskustaan on vastikään kaupunginhallituksen toimesta hyväksytty keskustan aluekehityskuva, joka ensimmäistä kertaa katsoo keskustaa myös muistakin näkökulmista kuin tonttikohtaisina asemakaavahankkeina. Se hahmottaa sellaista keskustaa, joka voisi olla suunta. Aluekehityskuvassa on hahmotettu myös historiallisen rakennusperinnön merkitystä. Silti sekin kehityskuva elää uudisrakentamisen ja purkavan uudisrakentamisen ehdoilla. Keravalla tarvitaan ennen asemakaavatasoisia päätöksiä aito kuntalaiskeskustelu siitä, mitä keskustasta todella halutaan: mitä säilyttää, mitä kehittää. Miten tuodaan aidosti yleiset alueet ja yhteiset tilat kehittämisen kärkeen, nyt siellä olevien talonrakennushankkeiden edelle. Kaupunki on yhteinen kaupunki ja sen tulee olla kaiken prioriteetti.
Itse hankkeeseen; Kauppakaari 1:n asemakaavaehdotus ei juurikaan poikkea tontille jo aiemmin suunnitelluista hankkeista. Suunnitelma on detaljeissaan kieltämättä kehittynyt (julkisivujen materiaalit, kivijalkojen kaariaiheet, kattojen muodot), mutta perustaltaan ratkaisu on hyvin samankaltainen kuin oli jo luonnosvaiheessa ja on ollut koko hankkeen ajan. Perusongelma asemakaavaehdotuksessa on edelleen se, että liian pienelle alueelle on annettu liian paljon rakennusoikeutta. Se taas on johtanut siihen, että aivan lähelle keskeisintä ja perinteisintä puistoaluettamme – eli Aurinkomäkeä (Helleborginmäkeä) – ollaan tuomassa massiivista rakentamista. Se vaikuttaa myös vahvasti Kauppakaaren viihtyisyyteen ja valoisuuteen, kun katuun rajoittuvat rakennusmassat tulevat yhä lähemmäksi ja yhä korkeampina kulkijoiden päälle. Kun nyt tälle alueelle suunnitellut rakennukset eivät vielä ole edes alakerrostensa puolesta sisäänvedettyjä, kävelykadulta tulisi vähentymään ihmisen mittakaavan tuntu, ja samalla lisääntymään tuulisuus, sillä korkeammat rakennukset ja julkisivut ohjaavat ylempänä olevat tuulet alas kävelykadulle. Tämä tulisi muuttaa siten, että rakennusten alakerroksia kehitetään jatkotyössä ja julkisivuun tehtäisiin sisäänvetoja, jotta Kauppakaaren viihtyisyys ei kärsi ja kaupunkitapahtumien edellytykset jopa parantuisivat nykyisestä.
Taas Aurinkomäen puolella sijaitsevat mahdolliset rakentamisosiot tulisi toteuttaa niin, että rakennusmassa vyöryy mahdollisimman vähän Aurinkomäen suuntaan ja päälle. Samalla yksikerroksisten osien ylle suunnitellut rakennusten vastakkaiset seinät ovat hyvin lähellä toisiaan. Se tarkoittaa näkymiä vastapäiseen taloon. Suunnitelmaa tulee kehittää niin, että matalien osien yllä olevat rakennusten osat kohti Aurinkomäkeä tulisivat viistetyiksi ja näin ikkunanäkymät avautuisivat puiston, ei vastapäisten talonseinien ja -ikkunoiden suuntaan. Tämä on ratkaistavissa varsin helposti. Myös Aurinkomäen puoleisten osien räystäskorkeutta ja kerrosmäärää lähimpänä mäkeä tulee selkeästi suunnitelmista laskea.
Ehdotuksessa sanotaan, että: Rakennusten materiaaleissa ja värityksessä, hahmossa ja julkisivujen jäsentelyssä on otettu huomioon ympäristönsä lisäksi Keravan keskustan brändiopas. Kauppakaaren varrelle sijoittuvien rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus, maantasokerroksen julkisivumateriaalina tulee käyttää paikalla muurattua tiiltä. Sisäpihalle rakennettavan rakennuksen julkisivut ja runko on puuta.
Kerava-seura huomauttaa, että ehdotuksessa on esitetty myös yksittäistä puukerrostaloa lähelle historiallisesti erittäin arvokkaita rakennuksia, 1920-luvulta peräisin olevia apteekkari Lindströmin rakennuttamaa tiilitaloa (nykyisin Nikkarinkruunun talo) ja pankkitalona aloittanutta rapattua taloa (nykyisin musiikkiopiston talo). Sinällään ilahduttava puukerrostalo on suunniteltu sijaitsemaan hyvin lähellä etenkin tiilitaloa, jossa kokoontui myös Keravan kauppalan ensimmäinen kauppalanvaltuusto. Puurakennus tulisi tässä paikassa varjostamaan monin tavoin arvorakennuksen alleen. Puukerrostalo on myös lähimpänä Aurinkomäkeä ja näin se tulisi luomaan pitkälle aamulla ja päivällä erilaista hahmoa ja varjoa Aurinkomäen eri osien päälle. Muusta korttelin rakenteesta irrallisen rakennuksen funktio jää myös koko tontin kokonaisuudessa epäselväksi. Se ei liity muihin korttelin taloihin eikä se ole materiaaleiltaan eikä muodoiltaan muiden kanssa linjassa. Se ikään kuin putoaa taivaasta paikalle. Jos kyseessä olisi koko korttelin kattava puukerrostalojen suunnitelma, ratkaisu olisi luonteva. Tämä olisikin Keravalta erittäin hyvä ja kannatettava ratkaisu, ottaa koko kortteliin lähtökohdaksi puurakentaminen. Puuteollisuuskaupunkina ja puusta tehdyn huippudesignin syntysijana tunnettu Kerava saisi näin nostetta myös valtakunnallisesti. Kerava-seura esittää koko korttelin mahdollista uudisrakentamista tehtäväksi puurakentamisena.
Kortteliin on myös jäämässä ehdotuksessa jotain vanhaa, mutta se on korttelin ruminta jäämistöä. Pysäköintitalo on (ymmärrettävästi taloudellisista syistä) jäämässä paikalleen. Asia on toki ilmastosyistä ja kiertotalouden kannalta hyväksyttävä, mutta rakennustaiteellisesti kyseessä on takavuosien mahalasku. Epäsiisti pesubetoniseinä on vuosikymmenten ajan työntynyt kohti arvorakennuksia sekä Aurinkomäen puolella että Asematien puolella, jossa sijaitsee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun upeita rakennuksia. Jos parkkitalo jäisi jatkossakin paikalleen, sen remontoinnin tulee olla kattava ja täydellinen. Sen tulee parantaa talon toiminnallisuutta ja sovittaa talo arvokkaaseen ympäristöönsä. Asemakaavaehdotuksessa kerrotaan, että läntiselle ja soveltuvin osin eteläiselle julkisivulle tulee toteuttaa viherseinä ja että pysäköintitalon julkisivujen tulee olla läpihengittäviä ja luonteeltaan avoimia maantasokerroksesta. Siellä sanotaan myös, että Julkisivujen tulee estää häiritsevä valojen suuntautuminen ympäristöön. Julkisivujen tulee muodostaa kokonaisuus Helleborginkujan materiaalien ja korttelin 1 rakennusten kanssa. Erityistä huomioita tulee kiinnittää Asemantien suuntaiseen julkisivuun ja kaupunkikuvalliseen laatuun. Pysäköintitalon julkisivuille toteutetaan viherseinä. Kaikki tämä on erityisen tärkeää, mutta ei missään nimessä riittävää. Rakennuksen julkisivuille tulee tehdä täydellinen ja erittäin korkealaatuinen korjaus- ja saneeraussuunnitelma, jossa otetaan huomioon Keravan ja alueen historia ja toteutus, joiden tulee olla asemakaavan yhteydessä pakottavalla tavalla toteutusta sitova. Pelkät viherseinät Helleborginkujalla, laatikot ja metalliulokkeet seinässä eivät tee tästä pysäköintitalosta paikkansa sopivaa. Myös nyt avoin kattoalue on otettava kehitettäväksi. Kyseessä on ehdotuksen mukaan monen asukkaan uusi näkymä. Näkymä autojen valtaamalle kattoparkkikselle ei ole tätä päivää. Katolle tulee toteuttaa uusia rakenteita ja ratkaisuja, jotta siitä tulee osa laadukasta kaupunkitilaa ja -näkymää. Tähän on panostettava isosti. Talon kaupunkikuvallinen merkitys ja vaikutus lähiympäristöönsä ja niissä sijaitseviin on erittäin merkittävä. Kerava-seura pitää tätä erittäin tärkeänä.
Erittäin korkea rakentaminen on korttelissa ehdotettu sijoittuvaksi ainoaan ylipäätään mahdolliseen paikkaan, korttelin asematien puoleiseen etelänurkkaan. Siten se varjostaisi mahdollisimman vähistä määrää muita alueita ja rakennuksia. Asematien puolella tosin näin tulisi käymään ja vanhat rakennukset tulisivat kärsimään aika suuren osan päivästä vailla auringonvaloa. Rakennusmassan jakaminen kahteen osaan on askel parempaan suuntaan, sillä kevyempi ja läpinäkyvämpi yläosa keventää korkean rakennuksen hahmoa. Kerava-seura esittää tutkittavaksi Keravan oloissa ainutlaatuista ratkaisua, jossa talon yläkerrokseen voitaisiin toteuttaa maisemakerros, joka olisi yleisessä käytössä, esimerkiksi ns. Sky Barina. Yläkerroksista olisi näkymät keravalaisittain erittäin tärkeille ja hienoille alueille, historialliselle rata-alueelle, Keravanjokilaaksoon, Aurinkomäelle ja keskuspuistoon sekä aina Tuusulanjärvelle asti. Ehdotuksessa esitetään uudistettavana kevyen liikenteen reittinä Puuvalonaukiolta Aurinkomäen suuntaan ja Asemantielle rakennettavaa Helleborginkuja-nimistä jalankululle varattua väylää, joka muodostaa uuden viihtyisän urbaanin viheraukion ja -käytävän. Uusi kuja sijoittuisi historialliselle paikalle, tässä on todella sijainnut kuja jo sadan vuoden ajan. Se oli siinä jo, kun Alko sijaitsi nykyisessä Nikkarinkruunun tilassa, se oli siinä, kun KOP oli nykyisen Anttilan sisäänkäyntien luona. Suunnitelma kujan avaamisesta ja nostamisesta uudelleen esiin on kannatettava. Suunnitelma on jopa aivan ansiokas, se toisi kujalle vehreyttä ja mahdollisuuksia viipyä kaupungin keskellä. Luonnollisesti on tärkeää varmistua esteettömyydestä kaikissa olosuhteissa ja kujan turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa ja kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin erittäin dramaattinen vaaramomentti. Suunnitelmissa lähdetään siitä, että Kauppakaarelle sijoittuvien kivijalka-liiketilojen huoltoliikenne järjestettäisiin Asemantien kautta 14-kerroksisen asuinkerrostaloon jätettävän kulkuaukon kautta suoraan Helleborginkujalle, ja sieltä rakennusten maantasokerroksessa kulkevaa huoltokäytävää pitkin. Tämä linjaus on jalankulkijoiden turvallisuuden ja kujan käytön kannalta kestämätön. Ajoneuvoliikenne tulisi suuntautumaan täten ensin tornitalon ja pysäköintitalon välisessä maantasotunnelissa ja tulisi ulos sieltä vasta juuri ennen Helleborginkujaa, aiheuttaen erittäin suuria vaaratilanteita risteävän jalankulkuliikenteen kanssa. Kun huoltoajo ja muu liikenne kulkisi läpi kujan mennen tullen, edessä olisi jatkuvia vaaratilanteita. Tätä ratkaisua ei tule missään nimessä hyväksyä. Helleborginkuja on kaupunkilaisten yhteistä kevyen liikenteen aluetta ja kaupunkitilaa, jota ei voi raskauttaa risteävällä, piilosta eteen tulevalla huoltoliikenteellä. Huoltoliikenne tulee ehdottomasti määrittää asemakaavassa kulkemaan Helleborginkujan alla, kannen alla, siellä se voi toimia ajallisesti rajoittamattomana ja turvallisesti. Tämä on asia, joka on täysin ratkaiseva ja kaikkien kaupunkilaisten yhteinen. Ottaessaan nykyisen parkkitalon edelleen käyttöön – ja säästäen näin erittäin merkittävissä määrin rahaa verrattuna, jos vaadittaisiin parkkipaikkojen rakentamista pihakannen alle (kuten hankkeessa alun perin oli tarkoitus toimia) – tulee kaavamuutoksen hakijan olla ratkaisevalla tavalla mukana ratkaisemassa ja rahoittamassa turvallista ja toimivaa huoltoliikennettä. Tämän paikan tulee toimia ja olla turvallinen nyt ja tulevaisuudessa, vuosikymmeniä eteenpäin. Kerava-seura tukee ehdotuksen seuraavaa kirjausta ja kannustaa kaupunkia ja hankkeen alullepanijaa löytämään jo tässä vaiheessa ratkaisuja viherrakentamisen lisäämiseen muutosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä:
Viherkaavassa alue on merkitty rakennusalueeksi, jossa vihreän osuutta on lisättävä. Jatkosuunnittelun yhteydessä on toteutettava uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. Puuvalonaukio on merkitty viheraukioksi. Viheraukio on katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viheraukiot ovat korkeatasoisesti ja kestävästi rakennettu ja hoidettu. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään korkeatasoisena jalankulkualueena. Erityishuomiota on kiinnitettävä alueen esteettömyyteen. Alueiden jatkosuunnittelussa on toteutettava monipuolisia viherrakenteita ja -istutuksia ja lisättävä alueiden yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Kauppakaari on merkitty viherkävelykaduksi. Viherkävelykatu on keskusta-alueella sijaitseva kävely-ympäristössä sijaitseva katu. Jatkosuunnittelun yhteydessä kadun visuaalista tulee kehittää laadukkaiden ja monimuotoisten viherratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen kautta.
Lopuksi Kerava-seura haluaa nostaa esiin vakavan huolensa siitä, että näin suuren hankkeen kohdalla keskeinen osa keskustaa tulisi olemaan pitkän aikaa rakentamisen kohteena. Aiheesta järjestetyssä yleistilaisuudessa kiinteistönomistajan edustaja sanoi, että alue tulisi rakentumaan pala palalta, Keravan aukiolta lähtien edeten asteittain kohti Asematietä, rakentuen markkinoiden mukaisesti. Tämä tulisi aiheuttamaan merkittäviä riskejä keskustassa ja korttelin alueella. Ensinnäkin koko alueen läpi kulkemaan suunniteltu Helleborginkuja ei tulisi toteutumaan pitkään aikaan, sillä rakennusalue tulisi olemaan suljettuna vuosikausien ajan, kun rakennustyömaalle tultaisiin kulkemaan Asematien kautta ja koko alue täytyisi sulkea ja aidata. Samalla alueelle suunnitellut yhteiset piha-alueet ja muut yleiset eivät tulisi toteutumaan ennen kuin rakentaminen olisi edennyt siihen pisteeseen, että näiden alueiden loppuun saattaminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää ja perusteltua. Ylipäätään tällaisen etenemisen suurena riskinä on, että markkinoiden mukaan etenevä rakentaminen saattaa sulkea koko korttelin ja keskeisen kevyen liikenteen väylän yleiseltä käytöltä vuosikausiksi, jopa -kymmeniksi. Kaupungin tulee asettaa rakentamiselle selkeästi ja aikatauluille selkeät rajat, aikataulut ja pakottavat velvoitteet seuraamuksineen, jotta yhden hankkeen mahdolliset vaikutukset keskustaan eivät tulisi olemaan dramaattisia.
Keravalla 26.11.2022
Kerava-seura ry.
Satu Saaristo
puheenjohtaja
Arja Rantanen
sihteeri
|