Lausunto Lapilantie 14 asemakaavan ehdotuksesta

Kerava-seura lausui jo luonnosvaiheessa, että Lapilantie 14 kohdalle suunniteltu asemakaavamuutos ei esitetyllä tavalla vastaa kestävän ja laadukkaan suunnittelun periaatteita. Tämä pitää myös asemakaavan ehdotusvaiheessa edelleen paikkansa. Suurin syy siihen on tähän paikkaan esitetty selkeästi ylimitoitettu rakennusoikeus ja –tehokkuus.

Lausunto Lapilantie 14 asemakaavan ehdotuksesta 
 
Lausuja: Kerava-seura ry. 

Lausunto: 

Kerava-seura lausui jo luonnosvaiheessa, että Lapilantie 14 kohdalle suunniteltu asemakaavamuutos ei esitetyllä tavalla vastaa kestävän ja laadukkaan suunnittelun periaatteita. Tämä pitää myös asemakaavan ehdotusvaiheessa edelleen paikkansa. Suurin syy siihen on tähän paikkaan esitetty selkeästi ylimitoitettu rakennusoikeus ja –tehokkuus. Varsinkin kun luonnosvaiheen jälkeen kaavan tehokkuus on edelleen lisääntynyt. Luonnosvaiheen 2700 kerrosneliömetristä tontin rakennusoikeutta on paisutettu ehdotusvaiheen 3050 kerrosneliömetriin. Kun lähtökohtana on tontilla nykyisin oleva rakennusoikeus 800, tulisi tontille sallittava rakennustehokkuus näin melkein nelinkertaistumaan. Esitetyillä uusilla rakennustehokkuuksilla kyseisestä tontista tulisi ehdottomasti koko lähialueen raskaimmin rakennettu tontti. Ja kun kyse on kulttuurihistoriallisesti merkittävästä, maisemallisesti herkästä, joka suuntaan vaikuttavalla paikalla sijaitsevasta mäkialueen tontista, olisi suunnittelun oltava erittäin hienovaraista. Esitetty rakennustehokkuuden massiivinen lisääntyminen tontilla aiheuttaisi väistämättä epätoivottavia muutoksia lähiympäristöön. Kestävän suunnittelun tehtävä on aktiivisesti hakea ratkaisuja, joilla rakentamisen volyymin lisäämisestä huolimatta luodaan kestävää ja paikkaan sopivaa mittakaavaa ja laatua. 

Kaava-aineistoissa vedotaan Lapilaan tehtyyn yleissuunnitelmaan, jonka mukaan suurta rakennusoikeutta perustellaan. Kuitenkin alueen yleissuunnitelmalla ei voi olla mitään virallista ohjausvaikutusta alueen suunnittelussa, sillä kyseessä on vain viranhaltijatasolla tilattu konsulttien taustoittava näkemys siitä, millainen alue Lapilasta voisi tehokkaan täydennysrakentamisen kautta tulla. Tätä työtä eivät ole ohjanneet kaupunkitasolla hyväksytyt täydennysrakentamisen periaatteet eikä yleissuunnitelma ole luonteeltaan aluekehityskuva, joka olisi laitettu vireille ja hyväksytty virallisten päätöksentekotahojen toimesta. Täten vain viranhaltijatasolla teetetyn yleissuunnitelman käyttäminen alueen asemakaavojen perusteena ei ole millään lailla perusteltua. Yhteisesti hyväksytyt, asianmukaisesti valmistellut ja hyväksytyt aluekehityskuvat tätä vastoin ovat sellaisia, joiden perusteella voidaan asemakaavoja valmistella. Tällaista aluekehityskuvaa ei kuitenkaan ole Lapilasta tehty (toisin kuin läheisessä Heikkilässä). 

Jos siis Lapilantie 14 asemakaava etenisi ehdotuksessa esitetyllä volyymilla ja tavoilla, se tulisi muuttamaan merkittävästi koko Lapilanmäen-Palokunnanmäen miljöötä ja sen historiallisesti kehittynyttä ja selkeästi jäsentynyttä mittakaavaa. Se tulisi myös vaikuttamaan erittäin vahvasti ympäristöönsä. Kaavan ratkaisuja ja suunnittelua tulee ehdottomasti edelleen jatkokehittää niin, että lisärakentamisen mahdollistama kaava tulee luomaan kestävän, paikkaan sopivan ja laadukkaan lisän Lapilanmäen herkkään miljööseen – ja samalla ratkaisu ei saa heikentää lähistön kiinteistöjen arvoa ja asukkaiden asumisviihtyisyyttä. On ymmärrettävää, että tontille suunnitellaan uutta ja nykyistä tehokkaampaa rakentamista. Uuden rakentamisen tulee kuitenkin kaikin keinoin olla vain sen kokoinen ja luonteinen että se ei tule muuttamaan alueen luonnetta ja tasapainoa.  

Kerava-seura lausui jo luonnosvaiheessa, että jatkoa varten on kaksi vaihtoehtoa: 1. joko rakennusoikeuden määrää ja sallittua kerrosmäärää tulee laskea selkeästi alaspäin tai 2. laadukkaan ja ympäristön erityisvaatimuksiin ja laatukysymyksiin perehtyneen suunnittelun kautta tulee pitävästi näyttää, että tontille voidaan toteuttaa suuri rakennusoikeus niin, että se ei valtaa miljöötä mäkeä itselleen. Ehdotusvaiheessa voidaan todeta, että kohdassa 1 esitetty rakennusoikeuden määrän laskeminen ei toteudu (vaan päinvastoin rakennusoikeuden määrä on luonnosvaiheesta entisestään selkeästi lisääntynyt), mutta rakennuksen kerrosmäärä on kaavaehdotuksessa esitetyllä paikalla laskenut viiteen kerrokseen. Kerrosmäärän lasku seitsemästä viiteen (kuten Kerava-seura luonnosvaiheen lausunnossaan esitti) esitetyllä paikalla on oikeansuuntainen mutta riittämätön tähän paikkaan, sillä rakennusoikeuden kasvanut volyymi on tuonut rakennuksen ulottumaan melkein tontin päästä päähän. Asemapiirroksessa esitetty epäilyttävän lyhyt rakennusmassa on selkeästi harhauttava, sillä merkittävä osa rakennuksesta tulisi jatkumaan asemapiirroksessa esitetyn massan ulkopuolelle. Rakennuksen ali sen toisessa päässä kulkeva ajotunneli ei ole peruste katkaista valheellisesti rakennuksen massaa ja esittää rakennusta todellista lyhyemmäksi. Todellisuudessa nyt esitetty kaavaratkaisu toisi uudisrakennuksen erittäin lähelle tontin takarajaa ja sen lähellä olevia Kuoppakuja 3:n ja Kuoppakuja 9:n rakennuksia. Näin rakennus tunkeutuisi hyvin likelle näitä alempana olevia rakennuksia ja estäisi monesta asunnosta maisemat ja valon. Suunniteltu monikerroksinen, massiivinen rakennus (5-kerroksisena laajarunkoisena rakennuksena) tulisi täten yhä valtaamaan dominanttina koko tontin, mäen ja ympäristön. Nykyisellä volyymilla ratkaisu tulisi siis jättämään varjoonsa kartano- ja koulurakennukset, mutta myös lähellä tätä tonttia selkeästi alempana sijaitsevat muut lähistön asuinrakennukset. Kaavan mahdollistamaa rakennustehokkuutta tulee siis laskea ja kohtuullistaa selkeästi.  

Luonnoslausuntomme kohdassa 2. esittämiämme vaatimuksia laadukasta ja ympäristön erityisvaatimuksiin ja laatukysymyksiin perehtyneestä suunnittelusta ei näkemyksemme mukaan ole ehdotusvaiheessa juurikaan lisätty. Rakennuksen ja koko tontin suunnittelua on vahvasti ohjannut rakennustehokkuuden ja -alan maksimointi, ympäristön huomioimisen ja laatukysymysten jäädessä enemmänkin taka-alalle. Tällaisella paikalla ja tällaisessa ympäristössä voisi toimia ympäristössä jopa dominantti laaturakennus, mutta tällöin suunnittelun pohjana täytyisi olla selkeästi nyt esitettyä vähäisempi rakennusoikeus, ja samalla arkkitehtuurin ja piha-alueiden suunnittelun laatukysymysten, kulttuurihistoriallisen ympäristön selkeä huomiointi suunnittelussa sekä kestävän rakentamisen ratkaisut (kuten puurakentaminen) tulisivat olla suunnittelua ohjaavia arvoja. Kaava tulisikin palauttaa jatkotyötä varten niin, että tälle keskeiselle, herkälle tontille saataisiin aikaan koko ympäristöä kunnioittava, kohtuullisen kokoinen ehdotus. 

Kaavaehdotuksessa esillä oleva rakennuksen sijoittelu tontilla on hankala, mutta myös perusteltu. Ehdotuksen perusteluosiossa asia sanallistetaan näin: “Rakennusala on samassa koordinaatistossa Lapilantien pistetalojen kanssa, mikä mahdollistaa avoimet ikkunanäkymät pohjoispuolen naapurikerrostalolle sekä huomioi etäisyydellään naapurikiinteistön musiikkikartanon.” Nämä ovat Kerava-seuran mukaan tärkeitä syitä siihen, miksi ehdotusvaiheeseen valittu rakennuksen sijoittelu tontille on kestävämpi ratkaisu kuin aiemmin esillä ollut, syvemmällä tontilla oleva ratkaisu, joka tulisi estämään heti tontin pohjoispuolella, ja selkeästi alempana, sijaitsevien kiinteistöjen asumisviihtyvyyttä, rauhaa ja näkymiä. Tämän lisäksi se tulisi liian lähelle vanhaa ruotsalaista kansakoulua (nyk. Musiikkikartano). Luonnosvaiheessa vielä esitetty asemointivaihtoehto ykkönen oli kerroslukunsa (5) puolesta vielä hyväksyttävän rajoissa, mutta rakennusmassan sijoittelun kannalta ehdotus se olisi ollut Kerava-seuran mukaan mahdotonta toteuttaa. Siinä paikassa rakennus tulisi käytännöllisesti katsoen estämään heti tontin pohjoispuolella sijaitsevien kiinteistöjen asumisviihtyvyyttä, rauhaa ja näkymiä. Ehdotus yksi olisi myös tullut aivan kiinni ruotsalaisen kansakoulun kylkeen ja vaikuttaisi täten erittäin haitallisesti sen historialliseen arvoon. Kerava-seura korostaa erityisesti tämän kulttuurihistoriallisen arvorakennuksen rauhaa ja tilaa. 

Nyt ehdotusvaiheeseen valittu 5-kerroksinen talo (esitetyllä rakennustehokkuuden määrällä ja rakennusalalla) olisi edelleen koko mäen selkeästi massiivisin rakennus ja se nousisi räystäskorkeudeltaan selkeästi yhä muita korkeammalle. Se sijaitsisi paikassa, jossa se dominoisi ympäristöään, joka suuntaan. Kaavaehdotuksessa viitataan Lapilantien toisella puolella sijaitseviin korkeahkoihin pistetaloihin ja sillä perustellaan, että tässäkin voitaisiin käyttää korkeaa taloa. Tässä viittauksessa on kuitenkin perustavaa laatua oleva ongelma: kyseiset talot sijaitsevat Lapilantien toisella puolella ja ovat selkeästi alempana mäellä. Siten ne eivät tunkeudu ympäristöönsä kuten asemakaavan ehdotuksen rakennus tulisi tekemään. Keskellä mäkeä sijaitseva korkea pistetalon räystäskorkeus nousisi selkeästi kaikkien muiden talojen yläpuolelle. Kaavamuutoksen tontin kanssa samalla puolella Lapilantietä on taas vain ja ainoastaan matalampia, lamellimaisia rakennuksia.  Tämän asemakaavan tuleekin kiinnittyä selkeästi näiden matalampien 1960-70-luvun lamellitalojen mittakaavaan ja ratkaisuihin. 

Kerava-seura esitti jo luonnosvaiheessa, että rakennusmassa tulisi asemoida tontilla uudelleen niin, että osa rakennuksen massasta tulisi Lapilantien suuntaisesti ja sitten rakennuksen runko taittuisi Kuoppakujan suuntaisesti kohti tontin toista kulmaa. Näin saataisiin luotua matalampi, rungoltaan taitettu lamellitalo, joka tämän lisäksi muodostaisi suojaisan ja turvallisen piha-alueen, jota ehdotuksessa esitetty ratkaisu ei tee. Näin talo ei myöskään tunkeutuisi liian lähelle Kuoppakujan alaosassa sijaitsevia asuinrakennuksia ja tontilla sijaitsevaa kaunista mäntyä.  Jos rakennuksen massa saadaan vedettyä hieman Lapilanpolun liittymästä sisään, voisi tontilla ajo kulkea tontille tätä kautta – ilman, että autoliikennettä ohjattaisiin kevyen liikenteen seassa Kuoppakujaa pitkin. Tämä tulisi olemaan kestävämpi vaihtoehto kuin suorarunkoinen monotoninen massa, joka vyöryy tontin poikki.  

Kuten kaavan selostusosassakin useaan otteeseen viitataan, edustaa alueen rakennuskanta myös erittäin korkealaatuista ja kestävää suomalaista asuinrakentamisesta 1960-1970-luvulta. Lapilantien toisella puolella sijaitsevat pistemäiset, korkeahkot 1960-luvun talojen ryhmät, ovat antaneet alueelle usein kuullun nimen Keravan Tapiola. Samoin asemakaavoitettavan tontin vierellä sijaitsevat muut rakennukset ovat korkeatasoista, miellyttävää ja ihmisläheistä asuntorakentamista viihtyisine pihoineen. Siten asemakaavoitettavalle tontille suunniteltavan rakennuksen tulee olla erittäin tarkkaan ja korkealaatuisesti toteutettava. Sen tulee ottaa huomioon ja toistaa sekä alueen sodanjälkeistä modernistista asuntorakentamisen laatua ja tyyliä että ottaa tarkasti huomioon myös alueen historialliset merkkirakennukset, Lapilan kartano ja ruotsinkielinen koulu (nyk. Musiikkikartano).  

Suunnitellun arkkitehtuurin ja suunnittelun laatua ei ehdotuksen materiaaleista voi arvioida, sillä aineisto ei sisällä julkisivukuvien, asemapiirrosta ja havainnekuvien lisäksi minkäänlaisia kuvia, josta voisi arvioida, täyttääkö jo tehty suunnittelu alueen laadulliset standardit. Näin ei myöskään mitenkään voi todeta, millä lailla asemakaavan asetetut määräykset laadusta tulisivat näkymään mm. pysäköintiratkaisuissa ja piha-alueiden laadussa. Rakennuksesta ja kaava-alueesta ei ole tarjolla materiaaleissa myöskään minkäänlaisia asuntojen pohjapiirroksia. Annetun aineiston perusteella ei ole mahdollista saada minkäänlaista näkymää siitä, millainen rakennus on olisi ympäristössään, millaista asuinympäristöä on tekeillä ja millaisia koteja paikalle tulisi nousemaan.  

Kerava-seura ry. ei siis ehdottomasti vastusta rakentamista esitetylle tontille, mutta lausuu ehdotuksesta erittäin varauksellisen näkemyksensä. Jos seuran esittämiä – ja hankkeen edellisissä vaiheissa muiden lausunnonantajien ja mielipiteen jättäneiden samansisältöisiä mielipiteitä ja keskeisiä seikkoja - ei oteta huomioon jatkovalmistelussa (ja tehdä niiden mukaisesti muutoksia suunnitteluun), Kerava-seura ilmoittaa vastustavansa kaavamuutosta ja esittää sen hylkäämistä. Jos tontille ei saada korkeatasoista, ympäristöä ja olemassa olevaa huomioivaa suunnitelmaa, on tontille mahdotonta tehdä uutta rakentamista. Siinä tapauksessa tontti tulee jättää toistaiseksi nykyiselleen. Kerava-seura haluaa vastuullisena kotiseutuyhdistyksenä olla tukemassa myös täydennysrakentamista historiallisesti herkillä alueilla, mutta tällöin suunnittelun ja ratkaisujen täytyy toimia erityisen tarkasti ympäristön erityisillä ehdoilla. Keravan kaupungin strategian mukaisesti odotamme, että ihmisten ja alueen ääni kuuluu ja kaikkea suunnittelua ohjaavat hyvän ja laadukkaan kaupunkisuunnittelun periaatteet, jossa ihminen on ykkönen ja historia on arvossaan. Huomista unohtamatta. 

       
Keravalla 30.12.2022  
Kerava-seura ry:n puolesta 

Satu Saaristo, puheenjohtaja, Arja Rantanen, sihteeri