Lausunto Tuusulantie 64-68 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
1.1.2023
|
Kerava-seuralla ei ole tiedossa erityisiä esteitä alueen kaavoittamiseen asuinkäyttöön. Kaava-alueella on ollut pientaloja, jotka rakentuivat aikanaan Tuusulaan vievän tien varteen. Nämä korttelin historialliset pientalot ovat kuitenkin miltei kokonaan (yhtä lukuun ottamatta) vuosikymmenten aikana tuhoutuneet tai hävinneet, joten alueella ei ole jäljellä erityistä kulttuurihistoriallista suojelutarvetta. Lausunto TUUSULANTIE 64-68 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Lausunto: Kerava-seuralla ei ole tiedossa erityisiä esteitä alueen kaavoittamiseen asuinkäyttöön. Kaava-alueella on ollut pientaloja, jotka rakentuivat aikanaan Tuusulaan vievän tien varteen. Nämä korttelin historialliset pientalot ovat kuitenkin miltei kokonaan (yhtä lukuun ottamatta) vuosikymmenten aikana tuhoutuneet tai hävinneet, joten alueella ei ole jäljellä erityistä kulttuurihistoriallista suojelutarvetta.
Alueen itäisen pään läheisyydessä olleen paljaan kallion kohdalla Keravan kauppala järjesti hätäaputyömaita 1930-luvun alussa, josta louhittiin kiviainesta kauppalan tarpeisiin. Kyseisellä työmaalla työskenteli moni keravalainen näinä vaikeina lama-aikoina, onpahan siellä ollut kiveä murskaamassa myös sittemmin Keravan kauppalan keskeisiin asemiin päätynyt vaikuttaja, myöhempi pitkäaikainen kauppalanvaltuuston puheenjohtaja Hannes Myöhänenkin. Olisi hienoa, jos tämä vaihe Keravan kauppalan historiaa tulisi otettua huomioon kaava-aluetta suunniteltaessa.
Kaava-alueen kaupunkikuvallinen rooli on erittäin suuri ja tärkeä, myös Killan kaupungin osan suuntaan. Kaava-alue sijaitsee erittäin näkyvällä ja tärkeällä paikalla myös Tuusulaan vievän tien varressa, joten se luo myös Tuusulasta päin tultaessa portin Keravalle saapuville. Täten rakennusten julkisivuihin sekä suunnittelun ja toteutuksen laatuun tulee kiinnittää suunnittelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota.
Kaupungin asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti on tärkeää, että asuinalueiden segregaatiota tulee estää, tärkeä osa tätä on asuntorakentaminen. Killassa on paljon vuokra-asuntoja, joten tässä kohteessa olisi tärkeää tasoittaa alueellista painopistettä ja osoittaa asunnot vapaarahoitteisiksi omistusasunnoiksi. Samalla tulee varmistua rakennusjärjestystä ja muita keinoja hyväksi käyttäen siitä, että asunnot eivät päädy kovan rahan vuokra-asunnoiksi, kuten lähituntumaan rakentuneen kerrostalokohteen kanssa äskettäin tapahtui.
Alueen suuri ongelma on villi pysäköinti, ja juurisyy siihen on se, että kun alueelle rakennettiin 1970-luvulla suuria kerrostaloja, alueelle annettiin toteuttaa vain osa kaavanmukaisista parkkipaikoista. Kaava-alueen vierellä sijaitsevaa pysäköintikenttää ei edelleenkään ole toteutettu asemakaavan edellyttämällä tavalla ja laajuudella, josta on seurauksena alueella oleva jatkuva pula ja puute parkkipaikoista sekä (puoli)villi pysäköinti kielletyillä paikoilla ja tavoilla. Alueen parkkipaikkarakentaminen tulee velvoittaa toteuttaa kaavan edellyttämällä tavalla, jotta alueella jo nyt olevat ongelmat eivät tule leviämään ja pahentumaan tämän kaava- ja rakentamishankkeen myötä. Samalla on tärkeää varmistaa, että OAS-asemakaava-alueella alueellinen pysäköintinormi täytetään ja paikat osoitetaan toteutettavaksi tontilla.
Pörkiöntiellä, Keravan puolella viimeisenä sijaitsevia omakotitaloja täytyy suojella kerrostalorakentamisen haitoilta. Talojen viereen ei tule sallia korkeaa rakentamista vaan keskittää se asemakaavan muutosalueella mahdollisimman lähelle Killan risteystä. Satu Saaristo, puheenjohtaja, Arja Rantanen, sihteeri |