Lausunto Paasikiven nuorisokylän säätiö (2372) asemakaavasta.

Paasikiven Nuorisokylän säätiön omistama alue on valtakunnallisen historian ja kotiseutuhistorian ytimessä. Juho Kusti Paasikivi on antanut alueelle nimen ja kunniakkaan perinnön, mutta Kerava-seura muistuttaa, että kaava-alueella on paljon muutakin historiaa kuin Paasikiven ajan kulttuurihistoria.

Lausunto Paasikiven nuorisokylän säätiö (2372) asemakaavasta.
Kaava: Ehdotusvaihe, lausuja: Kerava-seura ry.

Paasikiven Nuorisokylän säätiön omistama alue on valtakunnallisen historian ja kotiseutuhistorian ytimessä. 
Juho Kusti Paasikivi on antanut alueelle nimen ja kunniakkaan perinnön, mutta Kerava-seura muistuttaa, että kaava-alueella on paljon muutakin historiaa kuin Paasikiven ajan kulttuurihistoria.
Alueen kulttuurihistoria ulottuu Paasikiveä paljon pidemmälle, ja kaava-alueella sijaitsee keskeistä keravalaista kulttuuri- ja kotiseutuhistoriaa. Paasikiven nuorisokylän säätiön nimellä nyt kulkevan kaavamuutosalueen ytimessä on nykyisiä Kaskelan ja Ahjon alueita vuosisatojen ajan hallinneen Skogsterin maakirjatalon toinen osa, joka syntyi Skogterin maakirjatalon jakautumisen yhteydessä 1700-luvun lopulla. Tämä ”Uusi Skogster” sai pian nimen ”Lundin Skogster” tilalle 1840-luvulle tulleiden Lundien mukaan. 
Juho Kusti Paasikivi hankki Jukolaksi nimeänsä tilan omistukseensa vuonna 1917, mutta jo silloin alueella oli olemassa mm. nykyinen kartanon hirsinen päärakennus. On tärkeää, että koko alueella (sekä nyt kaavaehdotukseen rajatulla että muualla Paasikiven nuorisosäätiön hallinnoimalla tontilla) otetaan kaikissa ratkaisuissa huomioon myös alueen vuosisatainen kulttuurihistoriallinen perintö ja merkitys. 

Kaavahanke on muuttunut OAS-vaiheesta merkittävästi. Vielä OAS-vaiheessa oli kyseessä koko säätiön omistuksessa oleva tontti sekä läheinen kaupungin omistama puistoalue. Nyt käsillä olevassa kaavaehdotuksessa nykytontista erotetaankin vain itäosa uuteen asuntorakentamiseen (ratkaisu pitää sisällään olemassa olevien rakennusten purkua) ja parkkipaikkojen sekä sisäpihan rakentamiseen. Ratkaisu ei kajoa tontilla oleviin kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti arvokkaimpiin osioihin (eikä suojeltuihin osioihin), mikä on tärkeää. On kuitenkin selvää, että merkittävä lisärakentaminen suojeltujen ja herkkien kartanorakennuksen ja Valkean karitsan kappelin läheisyydessä vaikuttaa koko alueen luonteeseen. Mahdolliset ratkaisut kaava-alueella tulee toteuttaa erittäin hienovaraisesti, pienimittakaavaisesti ja sointumaan saumattomasti tontilla olevaan kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävään miljööseen. Se tarkoittaa vaatimusta erittäin korkealaatuiselle ja historiaa kunnioittavalle suunnittelulle ja rakentamistavalle. Alueen historiallinen merkitys ei saa missään tapauksessa heikentyä mahdollisen uuden rakentamisen myötä. Tämä tulee ottaa huomioon myös mahdollisissa julkisivumateriaaleissa (julkisivumateriaaliksi tulee määrätä kaikkialla alueella puu), katon muodoissa, rakennusten massoittelussa, värityksissä, rakennusten sijoittelussa sekä etäisyyksissä olemassa oleviin herkkiin kohteisiin (kuten Valkean karitsan kappeliin). Kaiken uuden tulee tukeutua alueen historiaan ja erityispiirteisiin.
 
Kerava-seura huomauttaa, että vaikka nyt kyseessä on tontin itäreuna, jossa ei ole olemassa tontin keski- ja länsiosaan verrattavia kulttuurihistoriallisia erityispiirteitä, tulee jatkotyössä huomioida entistä tarkemmin koko tontilla oleva miljöö. Nykytontilla on kaunis ja avoin puutarha sekä viheralue, jolla on myös suurta historiallista merkitystä. Sitä tulee varjella. Tontilla on muun muassa aiemman kaupunginpuutarhurin kanssa kartoitettu puita, jotka ovat Juho Kusti Paasikiven istuttamia. Niitä on kaikin tavoin varjeltava.

On erittäin erikoista, että kaavakäsittelyssä on jätetty lakimääräinen luonnosvaihe täysin välistä ja siirrytty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suoraan ehdotusvaiheeseen. Ratkaisua ei ole millään tavalla perusteltu kaava-aineistossa. Ratkaisu on vastoin hyvien ja kestävien maankäytön suunnittelun, osallisuusprosessien ja kaavoitusprosessien periaatteita. Vielä erikoisemmalta ratkaisu näyttäytyy, kun asemakaavaselostuksessa mainitaan, että asemakaava toteutunee viiden vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta. Kyseessä ei ole edes erityisen kiireellinen kaavahanke, mihin perustuen lainmukaisen luonnosvaiheen ohittaminen voitaisiin edes yrittää perustella. Tällainen lainmukaisen kaavavaiheen ohittaminen ei ole perusteltua, ja sen ei tule missään nimessä toistua.
Keravalla 10.11.2023  

Kerava-seura ry:n puolesta 
Satu Saaristo, puheenjohtaja, Arja Rantanen, sihteeri