Eteläisen Jokilaakson asemakaava (2400), OAS

Kerava-seura näkee, että osayleiskaavahankkeella on sekä etuja että haittoja. Selkeät edut liittyvät siihen, miten osayleiskaavan alueelle suunniteltu elinkeinohanke voisi edistää kaupungin strategiaa, tuoda työpaikkoja, taloudellista hyötyä, hyödynnettäväksi kelpaavaa energiaa, uutta ja modernia elinkeinotoimintaa, dataturvallisuuden lisääntymistä ja kaupungillekin näkyvyyttä keskeiselle paikalle valtakunnallisen väylän viereen. On hienoa, että Keravaan kohdistuu kiinnostusta ja halua toteuttaa tänne moderni datakeskus.

Lausunto: Eteläisen Jokilaakson asemakaava (2400), OAS

Lausuja: Kerava-seura ry.

Kerava-seura näkee, että osayleiskaavahankkeella on sekä etuja että haittoja. Selkeät edut liittyvät siihen, miten osayleiskaavan alueelle suunniteltu elinkeinohanke voisi edistää kaupungin strategiaa, tuoda työpaikkoja, taloudellista hyötyä, hyödynnettäväksi kelpaavaa energiaa, uutta ja modernia elinkeinotoimintaa, dataturvallisuuden lisääntymistä ja kaupungillekin näkyvyyttä keskeiselle paikalle valtakunnallisen väylän viereen. On hienoa, että Keravaan kohdistuu kiinnostusta ja halua toteuttaa tänne moderni datakeskus.

Potentiaaliset haitat taas liittyvät kaava-alueen nykyiseen luonteeseen liittyvään moneen seikkaan, joista seuraavaksi lisää.

Se, että asemakaavan yhteydessä tehdään kohteesta myös osayleiskaava, kertoo siitä, että kyse on maankäyttöä, luontoa, metsäluonnon ja kallioiden tilaa, eläinten olosuhteita, virkistyskäyttöä, jokilaaksoa, Keravanjokea, maisemallisesti merkittävää aluetta, liikenneyhteyksiä, kulttuurihistoriallisia arvoja, peltojen käyttöä, rakentamisen vaikutuksia, ympäristöön heijastuvia melu- ja muita vaikutuksia, elinkeinopolitiikkaa, yhteyksiä ja liikenneyhteyksiä ja monilla muilla tavoin nykyoloja muuttava ja rajusti muokkaava prosessi. 

On myös huomioitavaa, että sekä nähtävillä oleva asemakaava-alue että samaan aikaan esillä oleva osayleiskaavan muutosalue ovat selkeässä ristiriidassa voimassa olevan Keravan yleiskaavan kanssa – ja yleiskaava on se, jonka tulee ohjata maankäytön suunnittelua. Perustelut näin selkeästä ja suorasta poikkeamasta yleiskaavaan täytyy pystyä perustelemaan kaikin tavoin ja näyttämään toteen, että maakuntakaavassa, yleiskaavassa ja viherkaavassa aluetta koskevat määräykset ja merkinnät eivät ole enää relevantteja. Perusteluna olemassa olevien kaikkien kaavatasojen vastaiselle prosessille ei missään nimessä riitä yksittäinen elinkeinohanke, vaikka se olisi kuinka muuten kannatettava ja kaupungin tavoitteiden mukainen. Jos prosessin aikana ei kaavoitusta edistävä Keravan kaupunki pysty näyttämään toteen, että muutos tuottaa parempaa kuin nykytila (tai muutos, joka lisäisi alueella muun muassa luontoarvoja tai jokilaakson historiallisen maiseman rauhaa tai arvoa) hankkeita ei tule edistää. Hyväkään päämäärä ei voi pyhittää keinoja. 
On varmistuttava, että nykyisten kaavojen vastaiset asemakaavan ja osayleiskaavan mahdollistamat toimet eivät tuhoaisi alueelta sellaista, joka on näissä kaavoissa arvioitu alueen kannalta tärkeiksi arvoiksi, kuten monenlaisia luontoarvoja, ekologisia yhteyksiä ja maisemallisia arvoja Keravanjokilaakson ympärillä. Tai jos/kun muutoksia tulisi, tulee kaupungin sitoutua kompensoimaan muutosten aiheuttamia haittavaikutuksia ympäristöön. 

Prosessin aikana kaupungin tuleekin valmistella – kiinteänä osana näitä kaavaprosesseja - alueen luontokatoa täysimääräisesti kompensoivia tekoja ja sitoumuksia muualta Keravan alueelta. Tämä liittyy muun muassa metsäluontokatoon nyt käsitteillä olevalla alueella. Kaupungin tulee tehdä ja hyväksyä muun muassa kaava-alueen metsäluonnon katoon liittyvä metsäluonnon kompensaatio-ohjelma, joka hyväksytään osana ao. kaavahankkeita. Jos tällaista kaupunkia sitovaa ohjelmaa ei tehdä, kaupunki saa toimillaan aikaan luonto- ja metsäkatoa, vastoin omia sitoumuksiaan. 

Viheryhteydet ja ekologiset yhteydet tulee suunnitella laajoiksi ja riittävän leveiksi.
Asemakaavan (kuten luonnollisesti myös samanaikaisesti etenevän alueen osayleiskaavan) tulee pitää sisällään erittäin laajan valikoiman selvityksiä, jotka eivät voi kulkea OAS-kuvauksessa suunnitellulla hyvin yleisellä tasolla, millään tavalla avaamatta sitä, millä tasolla ja tarkkuudella ja vaikuttavuusarvioilla selvitykset tultaisiin tekemään. Tehtävät selvitykset tulee määritellä täsmällisesti ja niiden laajuus, yksityiskohtaisuus ja taso tulee olla huipputasoa.

Selvityksissä ei puhuta myöskään mitään Keravanjoesta ja kulttuurihistoriallisesta ja arkeologisesta selvityksestä. Nämä selvitykset on välttämätöntä tehdä kaavatyön yhteydessä, sillä nyt esillä oleva alue liittyy kiinteästi Keravanjokilaaksoon, jonka ympärille ja yhteyteen Kerava on syntynyt. Alueella on ollut asutusta, ihmisen toimintaa ja kulttuurista toimintaa jo vuosisatojen, mahdollisesti vuosituhansien ajan. Historialliset ja arkeologiset arvot tulee selvittää kaavahankkeiden yhteydessä. On tärkeää myös muistaa, että kaava-alueiden kyljessä sijaitsee myös Nybacka, yksi Keravan harvoista jäljellä olevista kantakirjatiloista. Sen rauhaa, merkitystä, maisemaa ja tilaa tulee kaikissa olosuhteissa kunnioittaa. Nybackan tilan läheisyydessä mäellä mm. sijaitsee jo havaittu muinaisjäännös Ali-Keravan mahdollisesta kylänpaikasta. Se on paikka, jossa historiallinen keravalaisuus syntyi. Tämä paikka tulee tutkia ja kartoittaa ja suojella. Nybackan tilan läheisyydessä mäellä mm. sijaitsee jo havaittu muinaisjäännös Ali-Keravan mahdollisesta kylänpaikasta. Se on paikka, jossa historiallinen keravalaisuus syntyi. Tämä paikka tulee tutkia ja kartoittaa ja suojella.

Asemakaava-alue on rajattu idässä seuraamaan Keravanjoen uomaa. Kuitenkin mahdolliset muutokset tulevat vaikuttamaan tätä laajemmalle alueelle. Joen länsipuolen peltoalueet ja Jokivarren historiallinen asuinalue joen itäpuolella onkin merkitty yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Miten uusi alueelle suunniteltu datakeskus tulisi maisemallisesti tunkeutumaan jokilaakson alueelle on alueen ja Keravan kannalta kohtalonkysymys. Suunnittelun on edettävä niin, että mahdollinen maanmuokkaus ja rakentaminen eivät muuta alueen luonnetta ja työnnä Keravanjoen rantamaille monin tavoin massiivista rakennuskompleksia. Rakentamista ja suunnittelua tulee velvoittaa erittäin laadukkaaseen, historiallista maisemaympäristöä huomioon ottavaan, mahdollisimman pienipiirteiseen tapaan. Kyse on myös alueelle mahdollisesti tulevan yrityksen brändityöstä, joka laadukkaasti ja korkeatasoisesti toteutettuna tukee yhtiön brändiä ja näkyvyyttä, sekä Keravanjoen että moottoritien suuntaan. Kaupungin tulee omalla kaavoitustyöllään ohjata rakennus- ja ympäristösuunnittelua tähän suuntaan.

Maantasaukseen liittyy myös paljon melua ja tärinää aiheuttavaa toimintaa, joka vaikuttaa sekä ympäristöönsä että alueen liikennejärjestelyihin. Tämäkin on huomioitava valmistelussa. On välttämätöntä, että mahdollisen esirakentaminen, maanmuokkaus, rakentamisen aikaiset haittoja tulee ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. 
Asemakaava-alueen yläpuolella on alue, joka on yleiskaavassa merkitty KM-3/res-2-alueeksi. Sen toteutuminen ei tässä vaiheessa ole lähitulevaisuuden näköpiirissä, mutta tähänkin tulee varautua alueen suunnitelmia tehtäessä. Suuret kaupalliset yksiköt tällä kohtaa tulisivat vaikuttamaan alueelle suuntautuvaan liikenteeseen ja aiheuttamaan massiivista painetta alueen olemassa olevalle katu- ja tieverkostolle. Tämä tulee huomioida jo tässä vaiheessa alueen kaikissa suunnitelmissa. Alueen herkkä tiestö ei tule kestämään näin suuria yksiköitä. Liikennesuunnittelu ja -selvitykset tulee tehdä kaava-aluetta laajempina ja tehdä skenaarioita ja luoda malleja, joilla kaikissa olosuhteissa alueen liikenne olisi toimivaa ja ei tuhoaisi olemassaolevaa pienimuotoista tieverkostoa. Suorat yhteydet alueelta suuremmille väylille, kuten Valtatie 4 ja Keravantie MT 148 olisi otettava selvityksiin vakavasti mukaan.

Liikenneyhteydet alueelle ovat erittäin hankalat. Joko ne tulisi rakentaa kokonaan uudelleen tai yrittää hyödyntää nykyistä, erittäin pienimuotoista ja huonokuntoista tieverkkoa. Erityisesti mahdollisen maanrakennuksen ja rakentamisen aikana raskas liikenne tulisi kuluttamaan ja tuhoamaan nykyistä tieverkkoa ja aiheuttamaan jatkuvaa raskasta liikennettä vuosien ajan. Niillä olisi suoraa vaikutusta koko luoteisen Keravan ja pohjoisen Vantaan liikenneverkkoon. Kerava-seura nostaa esiin myös erityisesti Jokitien, joka on eittämättä Keravan tärkein historiallinen tieosuus – Jokitien suojelun eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Perkaustie on kiinteässä yhteydessä Jokitiehen ja johtaa Lahdenväylän ali. Perkaustien kunto (siltoineen) ei myöskään kestä rasitusta. Eteläisellä puolella Nybackantie ei nykyisellään mitenkään kestä eikä vedä raskasta liikennettä. 

Keravan kaupungin tulee pyrkiä kaikin olemassa olevien keinoin saamaan ainakin maanrakentamisen ja rakentamisen aikainen liikenneyhteys Valtatie 4:n (Lahdenväylän) pysähdyspaikan kautta alueelle. Moottoritien levähdyspaikan kautta kulkee jatkuvasti muutenkin paljon raskasta liikennettä ja sitä kautta raskas liikenne ei tulisi aiheuttamaan kestämätöntä painetta Keravan muuhun katuverkkoon vuosien ajaksi.

Kerava-seura lausuu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, että Eteläisen Jokilaakson asemakaava (2400) esittelee hyvin yleispiirteisesti kaavoituksen ja maankäytön edellytyksiä ja tarjoaa mahdollisuuden asian edistymiselle. Datakeskushanke on Keravalle mahdollisuus, mutta kaupungin tulee nyt – yhdessä asiaan liittyvien tahojen kanssa – tehdä jatkotyössä täytyy tehdä paljon selvityksiä ja sitoumuksia. Vakavasti asiaan suhtautumalla vaikeakin hanke voidaan saattaa maaliin.

Keravalla 3.5.2024

Kerava-seuran puolesta,

Samuli Isola            Arja Rantanen
puheenjohtaja            sihteeri