Lausunto Jaakkolantie 8:n (2398) asemakaavasta

Kerava-seura toistaa jo OAS-vaiheessa tekemänsä lausunnon ytimen: nyt ollaan todella herkällä paikalla. Käsillä oleva Jaakkolantie 8:n asemakaavan muutosalue on paikassa, jossa Jokilaakson maisemallisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja ekologisesti arvokas luontoalue on aivan vieressä. Aivan alueen vieressä, toisella puolen Jaakkolantietä on taas Keravan sodanjälkisen jälleenrakennuskauden kaunein ja merkittävin yhtenäinen, vihreä, vehreä, avoin ja korkealaatuinen rakennuskokonaisuus eli Keravan ensimmäiset Ara-kerrostalot, joiden merkitys on mittaamaton.

Lausunto Jaakkolantie 8:n (2398) asemakaavasta
Lausuja: Kerava-seura ry. 
Lausunto: Kerava-seura toistaa jo OAS-vaiheessa tekemänsä lausunnon ytimen: nyt ollaan todella herkällä paikalla. Käsillä oleva Jaakkolantie 8:n asemakaavan muutosalue on paikassa, jossa Jokilaakson maisemallisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja ekologisesti arvokas luontoalue on aivan vieressä. Aivan alueen vieressä, toisella puolen Jaakkolantietä on taas Keravan sodanjälkisen jälleenrakennuskauden kaunein ja merkittävin yhtenäinen, vihreä, vehreä, avoin ja korkealaatuinen rakennuskokonaisuus eli Keravan ensimmäiset Ara-kerrostalot, joiden merkitys on mittaamaton. 

Alueen ympäristössä on myös säilynyt historiallisia peltoalueita, Hakalan maakirjatalon pellot rajautuvat nyt käsillä olevaan alueeseen. Alueen välittömässä läheisyydessä on Lahdenväylä, joka kulkee jokeen ja peltoalueeseen nähden korkeammalla ja tuottaa jatkuvaa melua ja muuta haittaa asemakaava-alueen suuntaan. Alueen ympäristössä on Keravan historiallisesti ja arkeologisesti merkittävimpiä alueita, Saleniuksenmäen muinaisjäännöksistä Jaakkolan tilan rinteeseen, josta on tehty vuosisataisesta ihmisen toiminnasta koskevia arkeologisia löytöjä. Ja kaiken tämän keskellä on vasta äskettäin koulukäytöstä poistettu Jaakkolan koulu, joka aikoinaan syntyi tähän paikkaan 1960-luvulla kansalaiskouluksi. Sen arkkitehtuuri on aikakauden ihanteita hienosti toistavaa ja vain kaksikerroksisen korkuinen, horisontaalisesti kasvava rakennus on sovittautunut sopinut erittäin herkälle alueelle. Koulu on ulkoalueineen ollut sijoillaan rauhallisesti ja alueen ympäristöä ja erityislaatua kunnioittaen. Se on horisontaalisena rakenteena myös suojannut Jaakkolantien toisella puolella olevia alueita ylenmääräiseltä melulta, ollen samaan aikaan rakenteeltaan matala ja hienovarainen.

Kun tällaiseen paikkaan lähdetään tekemään lähtökohtaisesti kerrostalokaavaa, ja vielä nykyisen koulun alueen ylittävällä tavalla, on edessä erittäin monta haastetta. Kaiken suunnittelun ja valmistelun tulee lähteä siitä, että alueen erityispiirteitä kunnioitetaan: alueen avoimesta ja pienimuotoisesta luonteesta pidetään kiinni, säilytetään Ara-talojen ympärillä olemassa oleva hierarkia, jossa olemassa olevat, Jaakkolantien-Inkiläntien suuntaisesti levittäytyvät kerrostalot ovat alueen kiintopisteitä ja muuta rakennetta selkeästi ylempänä. Samoin Ara-taloista tulee kaikissa olosuhteissa turvata madollisimman hyvin selkeästi näkymät Jokilaakson suuntaan. 

Ara-talojen 50-lukulainen upea kerrosarkkitehtuuri on piha-alueineen Keravan komeinta ja sen tulee määrittää alueelle mahdollisesti tulevien rakennusten luonnetta, arkkitehtuuria ja laatutasoa. Tässä paikassa, tällä sijainnilla ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tavallista ja normia. Tässä paikassa on oltava tämän päivän kunnianhimoisinta ja kestävintä suunnittelua ja ratkaisuja, jotka samaan aikaan kumartavat syvään olemassa olevalle ja ovat siihen nähden alisteisessa asemassa, mutta toimivat myös vastinparina Jaakkolantien toisella puolella oleville rakennuksille.

Luonnosvaiheessa olevassa kaava-aineistossa on mainintoja alueen erityispiirteistä, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa: ”Rakennusten tulee muodostaa ympäristöönsä sopiva, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ilmeikäs kokonaisuus. Rakennukset ja rakennelmat on suunniteltava alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot huomioiden. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin muurattuja, rapattuja tai puuta. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää murrettuja sävyjä. Asuinrakennuksiin tulee toteuttaa harjakatto. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla.” – ” Alue on ajallisesti ja tyyliltään yhtenäinen jälleenrakennuskauden asuntoalue, jonka ulkonäkö ja yleisilme on säilynyt alkuperäisenä. Alueelle sijoittuvan täydennysrakentamisen tulee kunnioittaa olemassa olevia historiallisia kerrostumia.”

Tämä kaikki on erittäin tärkeää ja kannatettavaa. Miten tämä sitten varmistetaan suunnittelutyössä, kaavamääräyksissä ja toteutuksessa, jää tässä vaiheessa aivan ilmaan. Käytettävissä ei ole edes minkäänlaisia alustavia havainnekuvia siitä, miten alueelle toteutettavaksi aiotut rakennukset, ja kaava-alue kokonaisuudessaan, tulisi täyttämään näitä ehdottomia vaatimuksia. Kaavatyössä tarvitaan konkretiaa ja todennettua ja varmistettua vaatimusta siihen, että kaikki ratkaisut alueella perustuvat korkeisiin laatutekijöihin ja ovat alisteisia alueen kulttuuri- ja rakennushistoriallisille erityispiirteille. 

Nyt kaavailussa oleva kaavamuutos-alue on haastava myös kiilamaiselta muodoltaan. Sen laajemmassa pohjoispäässä on olemassa oleva ja paikalleen jäävä päiväkotirakennus ja sen takana oleva Saleniuksenmäen jopa esihistoriallinen mäkialue. Mitä etelämmäksi ja lähemmäksi Jaakkolantietä kaava-alueella tullaan, sitä hienopiirteisempää tulee olla kaikenlainen rakentaminen ja sitä suurempi on vaatimus siitä, millaisia muita, ympäristön 50-luvun henkeä kunnioittavia rakenteita alueelle tulisi. 
Ja yhä tärkeämmäksi tulee samalle se, miten alueelle lisätään vihreyttä ja vehreyttä. 
Ja miten sinne tuodaan ja toteutetaan laadukasta, diskreettiä rakenteellista meluntorjuntaa – suojaamaan aluetta ja pihaa moottoritien melulta. Kaava-alueen reunalle suunnitellut rakennukset eivät yksistään riitä toteuttamaan sekä meluntorjuntaa että alueelle sopivaa rakennusten ja rakennelmien sijoittelua. 

Kerava-seura tukee vahvasti myös viherkaavan mukaista kirjausta, jonka mukaan mahdollisen rakentamisen yhteydessä vihreän osuutta on alueella lisättävä. Sekä sitä, että jatkosuunnittelun yhteydessä on toteutettava uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. 

On myös huomattava, että uusi asuinalue aiheuttaa ympäristöönsä painetta liikkumisen järjestämiselle. Kun kaava-alue rajautuu itäpuoltaan Hakalan peltoihin, on vaarana se, että historialliset pellot tulevat asukkaiden ulkoilualueeksi. On tärkeää rakenteellisesti ohjata ja ohjeistaa toteutusta niin, että asuinalue rajautuu selkeästi pelloista ja rajauksissa käytetään fyysisiä rakenteita, jotka ehkäisevät kulkua peltoalueelle epätoivottavista paikoista. Maavalli, piharakennusten sarja tai muu fyysinen rakenne alueen itäisellä reunalla voisi toimia sekä meluesteenä että toimivana rajauksena asuinalueen ja peltoalueen rajalla. 

Samaan aikaan on tärkeää jo tässä vaiheessa toteuttaa kevyen liikenteen yhteys alueelta joen varteen. Toimiva yhteys alueelta joen rannalle ja Saleniuksenmäen ulkoilualueille on Rintalantien päästä, Saleniuksenmäen etureunaa viistäen kohti jokea ja ulkoilualueita. Kevyen liikenteen reitti ja ratkaisu tulee suunnitella ja varmistaa jo tässä vaiheessa. 

Kerava-seura lausuu myös edelleen erittäin painavan sanan sen puolesta, että suunnittelussa ja valmistelussa tehdään ja teetetään heti alueelle historiallinen, kulttuurinen, arkkitehtoninen ja luonnonoloihin vakavasti suhtautuva selvitystyö, jonka pohjalta tulee suunnittelun edetä.

Jo OAS-tekstissä sanottiin näin: ”Alue rajautuu maisemallisesti merkittävään viheralueeseen, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja varmistettava maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.” Tämän kaiken Kerava-seura allekirjoittaa täysin ja pitää tämän periaatteen ensisijaisuutta kaavaprosessissa koko kaavahankkeen etenemisen kannalta ehdottomana vaatimuksena. Näistä arvoista ja ehdoista ei voi liukua vähääkään.

Jos ei ole löydettävissä alueen erityisiä vaatimuksia löytyvää kestävää ja erittäin laadukasta kokonaisratkaisua, tulee kaavahanke lopettaa ja pitää tilanne nykyisellään. Kunnes mahdollinen tilanne paikkaan sopivalle ratkaisulle myöhemmin aukeaa.

Kerava-seura esittää myös vakavan toiveensa kaava-alueen julkisuudelle ja erilaisille osallistumisen muodoille. Kaupungin tulee tehdä osallistavaa suunnittelua ja strategiansa mukaisesti kansan ja keravalaisten sekä osallisten, kuten yhdistysten, ääntä on kuultava ja yleisöprosessin on vaikutettava suunnitteluun aidosti ja selkeästi.

24.5.2024 Keravalla

Kerava-seura ry:n puolesta

Samuli Isola                Arja Rantanen 
puheenjohtaja                sihteeri