Lausunto Keravanjoen työpaikka-alueen asemakaavasta (2392), OAS

Kaavaillulla asemakaava-alueella on suuria maisemallisia arvoja ja luontoarvoja. Alueella sijaitsee myös ainakin kaksi todennettua ja muinaismuistolain nojalla rauhoitettua muinaisjäännöskohdetta (Lammashaka ja Mikkola II), joiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Lisäksi näiden muinaisjäännöskohteiden sijoittuminen nyt kaavaillulla alueella tekee alueen hyödyntämisen erittäin hankalaksi, sillä heti näiden muinaismuistokohteiden vierellä alkaa maisemallisesti ja ekologisesti arvokas Keravanjoen laakso, joka toimii yleiskaavankin mukaan suojaviheralueena. Näiden arvojen turvaaminen kaikissa olosuhteissa tulee olla kaavoituksessa prioriteettina ja lähtökohtana.

Lausunto Keravanjoen työpaikka-alueen asemakaavasta (2392), OAS

Lausunnonantaja: Kerava-seura ry.

Kaavaillulla asemakaava-alueella on suuria maisemallisia arvoja ja luontoarvoja. Alueella sijaitsee myös ainakin kaksi todennettua ja muinaismuistolain nojalla rauhoitettua muinaisjäännöskohdetta (Lammashaka ja Mikkola II), joiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Lisäksi näiden muinaisjäännöskohteiden sijoittuminen nyt kaavaillulla alueella tekee alueen hyödyntämisen erittäin hankalaksi, sillä heti näiden muinaismuistokohteiden vierellä alkaa maisemallisesti ja ekologisesti arvokas Keravanjoen laakso, joka toimii yleiskaavankin mukaan suojaviheralueena. Näiden arvojen turvaaminen kaikissa olosuhteissa tulee olla kaavoituksessa prioriteettina ja lähtökohtana. Alueella tulee myös suorittaa tarkentavia luontoselvityksiä sekä arkeologisia lisätutkimuksia mahdollisten muiden muinaisjäännösten havaitsemiseksi alueelta. Alue on sijainnissa ja korkeusasemassa (Keravanjoen välittömässä läheisyydessä), jossa on jo varhaishistoriallisesti ollut ollut elämää ja asutusta, mistä osaltaan todistavat alueelta jo löytyneet muinaisjäännökset. 

Alue sinänsä sopii tilaa vievälle kaupalle toiminta-alueeksi ja alueelle voisi toteuttaa kaupallisia palveluita, mutta samalla on hyvä tunnustaa, että toteutus tulisi olemaan erittäin haastavaa, myös kaavataloudellisesti. 

Nyt asemakaavoituksen kohteena oleva alue on monin tavoin hankala toteuttaa järkevästi. Alue on nyt eristetty, sinne ei ole olemassa minkäänlaista kulkuyhteyttä. Lisäksi koko alue on rakentamaton ja se sijaitsee kolmen jatkuvasti liikennöidyn suuren liikenneväylän (Lahdenväylä, Keravantie MT 148 ja Lahdentie) ja Keravanjoen puristuksissa ja kolmiossa. Alueelle ei ole toteutettavissa helposti toteutettavaa ja kustannustehokasta liittymää ja ajoyhteyttä. Ajoyhteyden rakentaminen ei onnistu MT 148:n puolelta, sillä alueella on jo olemassa erittäin vilkkaasti liikennöity MT 148 ja sen pohjoiseen suuntaava ramppi pohjoisen suuntaan Lahdenväylälle. Uuden liittymän rakentaminen tälle lyhyelle matkalle Lahdenväylän rampilta Keravanjoen rantaan tulisi olemaan erittäin vaikea toteuttaa, sillä Keravantie MT 148 on erittäin liikennöity ja siinä kulkee jatkuvasti myös raskasta liikennettä. Uusi liittymä ja ajoyhteys Keravantieltä MT 148 heikentäisi merkittävästi Keravantien liikenteen välityskykyä ja sujuvuutta. 

On myös huomioitava se seikka, että Keravanjoen rannan suojaviheralueelle sijoittuessaan liittymä ja ajoyhteys aiheuttaisivat paitsi liikenteen puuroutumista Keravantie 148:lla myös tuhoaisivat jokilaakson maisemallisia ja luontoon liittyviä arvoja. Sekä asettaisivat muinaismuistolain turvaamat suojellut muinaisjäännösalueet vaaraan.

Täten mahdollinen ajoyhteys alueelle tulee suunnitella kulkemaan Lahdentien suunnasta. Luontevin – ja oikeastaan ainoa – mahdollisuus tähän olisi tehdä joen ylitys siltaa pitkin samasta kohtaa, mistä vuosikymmeniä sitten kulki ajoneuvoliikenne Keravalta Helsingin suuntaan. Paikka sijaitsee noin 200 metriä Keravantie 148:n ja Lahdentien risteyksestä pohjoiseen. Asemakaavan alustava rajaus mahdollistaisi tämän yhteyden. Nyt entisestä sillasta ja ajoyhteydestä ovat muistona enää joessa olevat vanhat silta-arkut ja joen länsipuolelta kohti Lahdenväylää ulottuvat vanhat lehtipuurivistöt, jotka rajasivat entistä Helsinkiin johtavaa tietä (joka poistui käytöstä viimeistään siinä vaiheessa, kun Lahdenväylä valmistui ja katkaisi entisen ajoyhteyden Mikkolan maakirjatalolta ja Varjakonmäeltä Lahdentielle). Vanhaa tielinjaa ja joen ylityspaikkaa hyödyntämällä alueelle voitaisiin saada turvallinen ja toimiva ajoyhteys. Samassa yhteydessä olisi erittäin tärkeää toteuttaa tuvallisuutta ja sujuvuutta lisäävä liikenneympyrä Lahdentielle uuden ajosillan tuntumaan.

Alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ei ole nykyisellään kunnallistekniikkaa, ei vesihuoltoa, ei sähköä. Nämä kaikki tulisi asemakaava-alueelle toteuttaa, jos alueelle toteutetaan uutta rakentamista. Tässä yhteydessä (ja yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa) olisi oikea hetki tutkia myös muun muassa vesihuollon toteutuksen mahdollisuutta Lahdentien vartta pitkin, sillä Lahdentien varsi on harvoja keravalaisia alueita, joilla ei ole vielä olemassa keskitettyä vesihuoltoa.

Kaava-aineistosta jää hämäräksi mahdollisten kaupallisten yksiköiden sijoittuminen asemakaava-alueella. Onko tarkoitus sijoittaa suuret rakennusmassat Lahdenväylän suuntaisesti ja lähelle Lahdenväylää? Sillä lailla (ja laadukkaasti) toteutettuna rakennukset voisivat sopeutua alueelle ja maisemaan (tarpeeksi kauaksi joesta ja jokirannan maisemasta) ja toimia samalla meluesteenä Lahdentien itäpuolella jo sijaitseville ja tuleville asuinrakennuksille. Kaupallisten rakennusten toimessa meluesteenä voisi olla mahdollista jatkossa toteuttaa omakotitalojen lisärakentamista Lahdentien itäpuolelle, mikä kärsii nyt jatkuvasta Lahdenväylän melusta. 

Kyseessä oleva alue on yleiskaavassa määritelty KM-3-alueeksi, mikä tarkoittaa sitä, että alueen toteutus tulee mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun yleiskaavaan merkityt KM-2-alueet on täysimääräisesti hyödynnetty. Kaava-aineistossa ei ole näytetty toteen sitä, että yleiskaavaan merkityt KM-2-alueet olisivat täysimääräisesti jo hyödynnettyjä. Tämä tulisi näyttää toteen.

Keravalla 1.8.2024

Samuli Isola                    Arja Rantanen
puheenjohtaja                    sihteeri