Lausunto Jokimiehentie 1 (2403), ehdotusvaihe

Kerava-seura nostaa lausunnossaan esiin erityisesti kaavoitettavan tontin ympäristöä. Tontti on ollut aiemmin osa viereisen hirsirakenteisen 1918 rakennetun huvilan pihapiiriä. Naapuritontilla, nyt kaavoitettavaa tonttia hieman ylempänä, oleva rakennus (Virtzeniuksen huvila) on asemakaavalla suojeltu sekä inventoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa.

Lausunto Jokimiehentie 1 (2403), ehdotusvaihe

Lausuja: Kerava-seura ry. 

Kerava-seura nostaa lausunnossaan esiin erityisesti kaavoitettavan tontin ympäristöä. Tontti on ollut aiemmin osa viereisen hirsirakenteisen 1918 rakennetun huvilan pihapiiriä. Naapuritontilla, nyt kaavoitettavaa tonttia hieman ylempänä, oleva rakennus (Virtzeniuksen huvila) on asemakaavalla suojeltu sekä inventoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa. Jugend-aikaisen rakennuksen alkuperäiset tyylipiirteet ovat pääosin ja hienosti säilyneet. Rakennuksessa on myös asunut aikanaan (1930-luvulla) muun muassa Halosten taiteilijasukuun kuulunut kuvanveistäjä Eemil Halonen, kuvataiteilija Pekka Halosen serkku.

Kaavaratkaisussa ja määräyksissä tulee ottaa vakavasti ja huolella huomioon naapurissa sijaitsevan rakennuksen historiallinen ja maisemallinen arvo. Uudet rakennukset eivät saa peittää ja heikentää historiallista rakennusta ja sen ympäristöä. 

Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta, tämä on paikalle sopivaa rakentamista. Asemakaavamuutos myös mahdollistaa erillispientalotontin laajentamisen luoteen suuntaan, tämäkin on perusteltua, sillä pienellä lisäalueella risteyksen vierellä ei ole aitoa tarvetta kaupungin vihermaana ja suojaviheralueena. Rakentaminen tulee olla laadukasta ja sen tulee huomioida olemassa oleva rakentaminen. Sen tulee koskea kaikkea rakentamista. Myös Jokimiehentien puoleiselle tontin osalle on osoitettu rakennusalaa, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Tämä on perusteltu linjaus, se suojelee tonttia ja sen asukkaita myös, mutta Jokimiehentien suuntainen julkisivu tulee ehdottomasti toteuttaa laadukkaasti ja katukuvaa kunnioittaen. Puurakenteisuus ja aukottaminen auttavat asiaa. Kaikessa rakentamisessa voi hyvin ottaa ja soveltaa ratkaisumalleja naapuritontin jugend-ajan ratkaisuista. 

Kaavaselostuksessa nostetaan esiin asemakaavamääräykset, joissa on tekstin mukaan varmistettu uudisrakentamisen sopeutuminen olemassa olevaan ympäristöön. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaisissa kaavamerkinnöissä oikeastaan minkäänlaista viitettä, sillä määräyksissä kerrotaan ainoastaan, että: ”Rakennusten tulee kattomuodoltaan, julkisivuiltaan ja väreiltään soveltua ympäristöönsä. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 5 metriä.” Tämä määräys ei vielä aidosti varmista tontin historiaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön sopeutumista. Kaavamääräyksiin tulee lisätä kaiken rakentamisen ja maankäytön ja -täytön laadukkuus ja soveltuvuus tontin ainoaan naapuriin eli suojeltuun asuinrakennukseen vuodelta 1918. 
Nykyisellään rakentamattomalla tontilla kasvaa sekapuustoa, mukana myös jo vanhoiksi kasvaneita puuyksilöitä, jopa jo kilpikaarnaa kylkeensä saaneita mäntyjä. Nämä tulee tarkkaan huomioida ja säästää kaikki mahdollinen arvokas puusto ja luonto. Maavalli melua estämään Alikeravantien suunnasta on toimiva ratkaisu, se jatkaa tien varrella jo olevaa mallia, mutta vallin toteutus tulee olla kestävä ja laadukas. On tärkeää huomata, että nyt ratkaistava tontti on keskeisellä risteysalueella ja Keravan suurimman sisääntuloväylän portti. Paikan maisemallinen merkitys on suuri.  

Keravalla 4.10.2024

Kerava-seuran johtokunta

Samuli Isola                Arja Rantanen
puheenjohtaja                sihteeri