Lausunto Jaakkolantie 8:n (2398) asemakaavasta (ehdotusvaihe).

Kerava-seura toistaa jo OAS-vaiheessa ja luonnosvaiheessa tekemänsä lausunnon ytimen: nyt ollaan todella herkällä paikalla. Jaakkolantie 8:n asemakaavan muutosalue on paikassa, jossa Jokilaakson maisemallisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja ekologisesti arvokas luontoalue on aivan vieressä. Toisella puolen Jaakkolantietä on taas Keravan sodanjälkisen jälleenrakennuskauden kaunein ja merkittävin yhtenäinen, vihreä, vehreä, avoin ja korkealaatuinen rakennuskokonaisuus eli Keravan ensimmäiset Ara-kerrostalot, joiden merkitys on mittamaton. Alueen ympäristössä on myös säilynyt historiallisia peltoalueita, Hakalan maakirjatalon pellot rajautuvat nyt käsillä olevaan alueeseen.

Lausunto Jaakkolantie 8:n (2398) asemakaavasta (ehdotusvaihe).

Lausuja: Kerava-seura ry. 

Lausunto: Kerava-seura toistaa jo OAS-vaiheessa ja luonnosvaiheessa tekemänsä lausunnon ytimen: nyt ollaan todella herkällä paikalla. Jaakkolantie 8:n asemakaavan muutosalue on paikassa, jossa Jokilaakson maisemallisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja ekologisesti arvokas luontoalue on aivan vieressä. Toisella puolen Jaakkolantietä on taas Keravan sodanjälkisen jälleenrakennuskauden kaunein ja merkittävin yhtenäinen, vihreä, vehreä, avoin ja korkealaatuinen rakennuskokonaisuus eli Keravan ensimmäiset Ara-kerrostalot, joiden merkitys on mittamaton. Alueen ympäristössä on myös säilynyt historiallisia peltoalueita, Hakalan maakirjatalon pellot rajautuvat nyt käsillä olevaan alueeseen. Alueen välittömässä läheisyydessä on Lahdenväylä, joka kulkee jokeen ja peltoalueeseen nähden korkeammalla ja tuottaa jatkuvaa melua ja muuta haittaa asemakaava-alueen suuntaan. Alueen ympäristössä on Keravan historiallisesti ja arkeologisesti merkittävimpiä alueita, Saleniuksenmäen muinaisjäännöksistä Jaakkolan tilan rinteeseen, josta on tehty vuosisataisesta ihmisen toiminnasta koskevia arkeologisia löytöjä. Ja kaiken tämän keskellä on vasta äskettäin koulukäytöstä poistettu Jaakkolan koulu, joka aikoinaan syntyi tähän paikkaan 1960-luvulla kansalaiskouluksi. Sen arkkitehtuuri on aikakauden ihanteita hienosti toistavaa ja vain kaksikerroksisen korkuinen, horisontaalisesti kasvava rakennus on sovittautunut sopinut erittäin herkälle alueelle. 

Kun tällaiseen paikkaan lähdetään tekemään asemakaavaa, ja vielä nykyisen koulun alueen ylittävällä tavalla, on edessä erittäin monta haastetta. Kaiken suunnittelun ja valmistelun tulee lähteä siitä, että alueen erityispiirteitä kunnioitetaan: alueen avoimesta ja pienimuotoisesta luonteesta pidetään kiinni, säilytetään Ara-talojen ympärillä olemassa oleva hierarkia, jossa olemassa olevat, Jaakkolantien-Inkiläntien suuntaisesti levittäytyvät kerrostalot ovat alueen kiintopisteitä ja muuta rakennetta selkeästi ylempänä. Samoin Ara-taloista tulee kaikissa olosuhteissa turvata madollisimman hyvin selkeästi näkymät Jokilaakson suuntaan.  

Ara-talojen 50-lukulainen upea kerrosarkkitehtuuri on piha-alueineen Keravan komeinta ja sen tulee määrittää alueelle mahdollisesti tulevien rakennusten luonnetta, arkkitehtuuria ja laatutasoa. Tässä paikassa, tällä sijainnilla ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tavallista ja normia. Tässä paikassa on oltava tämän päivän kunnianhimoisinta ja kestävintä suunnittelua ja ratkaisuja, jotka samaan aikaan kumartavat syvään olemassa olevalle ja ovat siihen nähden alisteisessa asemassa, mutta toimivat myös vastinparina Jaakkolantien toisella puolella oleville rakennuksille.

Kaava-aineistossa on mainintoja alueen erityispiirteistä, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisen toteutuksessa. Tämä kaikki on erittäin tärkeää ja kannatettavaa. Miten tämä sitten varmistetaan, jää tässä vaiheessa aivan ilmaan. Käytettävissä ei ole kuin kaupungin omia alustavia havainnekuvia siitä, millaisilta alueelle toteutettavat rakennukset (ja kaava-alue kokonaisuudessaan) voisivat mahdollisesti tulla näyttämään ja täyttämään kaavan ehdottomia vaatimuksia. Kaupunki kaavoittaa aluetta ilman toteuttajaa, ja tulevan mahdollisen toteuttajan sitoutuminen alueen erityispiirteisiin ja kaavallisiin vaatimuksiin jää hämärän peittoon. Kaavatyössä tarvitaan konkretiaa sekä todennettua ja varmistettua vaatimusta siihen, että kaikki tulevat ratkaisut alueella perustuvat korkeisiin laatutekijöihin ja ovat alisteisia alueen kulttuuri- ja rakennushistoriallisille erityispiirteille. Tällaisella paikalla asioita ei voida jättää vain tulevan rakentajatahon ja rakennusvalvonnan tulkintojen tasolle.

Nyt kaavailussa oleva kaavamuutos-alue on edelleen haastava myös kiilamaiselta muodoltaan. Sen laajemmassa pohjoispäässä on olemassa oleva ja paikalleen jäävä päiväkotirakennus ja sen takana oleva Saleniuksenmäen jopa esihistoriallinen mäkialue. Mitä etelämmäksi ja lähemmäksi Jaakkolantietä kaava-alueella tullaan, sitä hienopiirteisempää tulee olla kaikenlainen rakentaminen ja sitä suurempi on vaatimus siitä, millaisia muita, ympäristön 50-luvun henkeä kunnioittavia rakenteita alueelle tulisi. 

On hyvä, että suunniteltu rakentaminen on suunniteltu niin, että Jaakkolantien varteen suunnitellut olevat rakennukset ovat matalia ja laadukkaita. Näin ne antavat rauhaa ja tilaa tien toisella puolella oleville kulttuurihistoriallisesti merkittäville ARA-kerrostaloille ja niiden 50-lukulaiselle miljöölle. Samaan aikaan on tärkeää varmistaa se, että kaava-alueelle suunnitellut korkeammat ja suuremmat rakennusmassat ovat ehdottoman korkealaatuisia ja alueelle täysin sovittautuvia. Niiden sijoittelussa tulee tutkia paitsi meluarvoja, myös sitä, kuinka tulevat rakennukset muodostavat ja rajaavat piha-alueita, varjostavat ja eivät estä pihalta ja Jaakkolantien-Inkiläntien suunnasta näkymiä joelle.

Kerava-seura tukee edelleen vahvasti myös viherkaavan mukaista kirjausta, jonka mukaan mahdollisen rakentamisen yhteydessä vihreän osuutta on alueella lisättävä. Sekä sitä, että jatkosuunnittelun yhteydessä pohditaan yhä uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. 

On myös huomattava, että uusi asuinalue aiheuttaa ympäristöönsä painetta liikkumisen järjestämiselle. Kun kaava-alue rajautuu itäpuoltaan Hakalan peltoihin, on aitona vaarana se, että historialliset pellot tulevat asukkaiden ulkoilualueeksi. Vastauksessa aiempaan lausuntoomme kaupunki nostaa esiin seikan, että ”suunnittelualueelta on hyvät yhteydet olemassa oleville ulkoilu- ja virkistysalueille (Saleniuksenmäki, Jaakkolan patosaari ja Ollilanlampi). Näin ollen voidaan katsoa, ettei viljelyksessä oleville peltoalueille kohdistu suurta painetta virkistyskäytölle. Rakennusmassat on sijoitettava melun puoleiselle tontin osalle siten, että tontille muodostuu yhtenäinen melulta suojattu oleskelu- ja leikkialue. Näin ollen rakennukset toimivat sekä meluesteenä että rajauksena peltoalueen ja asuinalueen rajalla. Alueen itäpuolella sijaitsevat peltoalueet ovat viljelyksessä ja yksityisen omistuksessa.” 

Esitämme edelleen jo tässä vaiheessa suunniteltavaksi ja toteuttavaksi uutta kevyen liikenteen yhteyttä alueelta joen varteen. Tätä on esittänyt tekninen lautakunta lausunnossaan. Kaupungin vastineessa aiempaan lausuntoomme sanotaan, että ”Saleniuksenmäen ulkoilualueella kulkee polkuja myös joen varteen. Kevyenliikenteen yhteydet joelle ja Jaakkolan patosaareen kulkevat suunnittelualueen eteläpuolelta Talmantietä pitkin. Kevyenliikenteen reitin tutkiminen tai rakentaminen pellon ja Saleniuksenmäen ulkoilualueen väliin ei ole tässä vaiheessa ajankohtaista.”

Kerava-seura vetoaa kaupunkia tältäkin osalta toteuttamaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteuttamaan asioita, jotka palvelevat suuria massoja. Tämä uusi, virallinen reitti Keravanjoen rantaan olisi paitsi tätä kaava-aluetta, myös muuta Keravaa palveleva teko. Toimiva kevyen liikenteen yhteys alueelta joen rannalle ja Saleniuksenmäen ulkoilualueille olisi toteutettavissa Rintalantien päästä, Saleniuksenmäen etureunaa viistäen kohti jokea ja ulkoilualueita. Kerava-seura esittää edelleen uuden kevyen liikenteen reitin suunnittelua ja varmistamista jo tässä vaiheessa. 

Jo OAS-tekstissä sanottiin näin: ”Alue rajautuu maisemallisesti merkittävään viheralueeseen, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja varmistettava maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.” Tämän kaiken Kerava-seura allekirjoittaa täysin ja pitää tämän periaatteen ensisijaisuutta kaavaprosessissa koko kaavahankkeen etenemisen kannalta ehdottomana vaatimuksena. Näistä arvoista ja ehdoista ei voi liukua vähääkään.

13.12.2024 Keravalla

Kerava-seura ry:n puolesta

Samuli Isola                    Arja Rantanen 
puheenjohtaja                sihteeri