Lausunto Postlarin asemakaavasta (2272), ehdotusvaihe
28.12.2024
|
Kerava-seura toteaa edelleen (kuten asemakaavan OAS-vaiheessakin), että asemakaavassa ehdotettu alue on yleiskaavan mukainen ja sopii jatkamaan Kytömaantien länsipuolen työpaikka-alueen rintamaa. Samaan aikaan seura korostaa, että nyt kyseessä oleva asemakaava-alue sijaitsee paikalla, joka on historiallisesti, liikenteellisesti, maisemallisesti ja sijaintinsa puolesta erityinen. Lausunto Postlarin asemakaavasta (2272), ehdotusvaihe Lausuja Kerava-seura ry. Kerava-seura toteaa edelleen (kuten asemakaavan OAS-vaiheessakin), että asemakaavassa ehdotettu alue on yleiskaavan mukainen ja sopii jatkamaan Kytömaantien länsipuolen työpaikka-alueen rintamaa. Samaan aikaan seura korostaa, että nyt kyseessä oleva asemakaava-alue sijaitsee paikalla, joka on historiallisesti, liikenteellisesti, maisemallisesti ja sijaintinsa puolesta erityinen. Korostamme lausuntonamme edelleen, että on erittäin tärkeää huomioida alueella olevat historialliset kerrostumat ja erityisesti Kytömaantien itäisen puolen ympäristön merkitys. Asemakaava-alueen eteläosaa vastapäätä tien toisella sijaitsee Keravalle – ja Suomelle – erittäin tärkeä Postlarin (tunnettu myös nimellä Mattila) tilakeskus, joka on jo vuosisatojen ajan ollut keskeisessä roolissa Keravan kehityksessä. Postlar-Mattilan merkitys onkin entistä selkeämmin nostettu esiin asemakaavan jatkovalmistelussa ja se on tuotu mukaan asemakaavan tärkeänä vaikuttavana tekijänä suunnittelun kaikissa ratkaisuissa. Tämä on tärkeää. Kaupungin tulee kaikin tavoin pitää huolta ja edistää sitä, että asemakaavan lopputuloksena on ratkaisu, joka ottaa erityisesti huomioon suojellun Mattila/Postlarin alueen ja sen ympäristön. Se, mitä asemakaavassa ei edelleenkään ole huomioitu ja nostettu esiin, on se, että kruunun virkatalona jo 1700-luvulta asti toimineessa Postlariin asettui myös 1900-luvun vaihteessa perheineen säveltäjä Jean Sibelius, jonka suuret sävellykset Mattilan aitassa ja perheen elämä Mattilassa jäivät historiaan ja saattoivat Suomea maailmankartalle. Postlarin tilakeskuksessa on edelleen rakennuskantaa 1700-luvulta lähtien ja pihapiirissä on edelleen hahmotettavissa vuosisatainen historia ja Sibeliuksen henki. Sibelius myös liikkui ja kehitteli sävellystensä teemoja nyt kyseessä olevalla asemakaava-alueella. Koko Suomessa ei ole olemassa toista elinkeinokäyttöön suunniteltavaa aluetta, missä voisi sanoa tässä määrin syntyneen maailmankuulua suomalaista säveltaidetta. Tätä ei ole huomioitu millään tavalla kaavahankkeen ehdotusvaiheessakaan kaavaselostuksen pohjissa. Alueen historiallinen ja kulttuurinen merkitys tulee tältäkin osin ottaa entistä kiinteämmin mukaan asemakaavan perusteisiin ja määräyksiin. Tässä olisi todellinen paikka tehdä ainutlaatuista työpaikkarakentamista, joka juhlistaa ja korostaa paikan henkeä (genius loci), alueen merkitystä ja sibeliaanista historiaa ja nostaa samalla toteuttavan yrityksen imagoa ja näkyvyyttä. Kun tällä paikalla sijaitsisi työpaikkakeskittymä, joka viestisi ympäristöönsä (vieressä ohittaville pääradan junamatkustajille, Kytömaantien ja Ylikeravantien käyttäjille ja kaikille kulkijoille) historiallista ymmärrystä ja alueen erityisyyttä, olisi saavutettavissa jotain ainutlaatuista. Tähän suuntaan tulee kaupungin ohjata kaavoitusprosessia ja edesauttaa ja vaatia ja edellyttää toteutukselta ainutkertaisuutta. On tärkeää myös rekisteröidä, että Kytömaantien toiselle puolelle on jo Kivisillan asemakaavan ensimmäisen vaiheen hyväksymisen yhteydessä suunniteltu toteutettavaksi korkeatasoista, paikan herkkään ympäristöön, luontoon sekä kulttuurihistoriaan kiinnittyvää pientalorakentamista. Niin sanotulle Marjomäen alueelle (Kytömaantien itäpuolelle, aina Koivulantielle asti) on suunniteltu toteutettavaksi kylämäistä urbaania kyläasutusta, ekologista uutta pientalokaupunginosaa, osana Keravan kartanon vanhojen maiden uudelleenrakentumista uudeksi kaupunginosaksi. Tämä hanke on etenemässä tarkemman asemakaavallisen suunnittelun asteelle jo tulevana vuonna, kuten kaupunginvaltuuston joulukuussa 2024 käsittelemä kaavoitusohjelma kertoi. Jos Kytömaantien toisella puolella on massiivinen rakennusmöhkäle ja suuri liikennevirta, tulee koko alueen henki muuttumaan ratkaisevasti ja Marjomäen alueen vetovoimaisuus heikentyy oleellisesti. Postlarin asemakaava-alue tulee toteuttaa paikan hengessä ja mittakaavassa. Sen tulee näkyä kaikenlaisten rakennusten ja ympäristön laadussa, massoissa ja sijoitteluissa. Alueen eteläiseen osaan ei tule sallia rakennusten sijoittamista ja eteläosan ja Kytömaantien varren suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuslupavaiheessa ei tule antaa kaavan vaatimuksia heikentäviä poikkeamia. Arkkitehtuurilla ja suunnittelulla on suuri merkitys. Tässä on mahdollisuus koko Keravalle nostaa esiin alueen erityislaatua sekä kulttuurihistoriallista ainutlaatuisuutta. Kerava-seura nostaa edelleen esiin alueelle kohdistuvat liikenteelliset haasteet. Liikenne alueelle ja alueella on suuri kysymys. Tuleeko Kytömaantien rasitus lisääntymään, mitkä ovat raskaan liikenteen reitit, miten estetään raskaan liikenteen leviäminen Kytömaantietä alaspäin, missä ovat sisään- ja ulosajot asemakaava-alueelle? Nämä kaikki tulee tarkoin tutkia ja mallintaa, jotta Postlarin asemakaava-alueen työpaikkakeskittymä ei aiheuta liikenteellään, tärinällään ja melullaan ympäristöönsä vahinkoa. Alueen sijainti alueellisten väylien ja pääradan risteyskohdassa on vaativa mutta suuria mahdollisuuksia tarjoava paikka. Tämä ydinajatuksen tulee ohjata kaavoitusta. Keravalla 13.12.2024 Samuli Isola Arja Rantanen |