|
Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelu tulee selvittää ja toteuttaa.
Lausunto Loitsutie 1:n asemakaavan luonnoksesta
Lausuja: Kerava-seura ry.
Pääviesti: Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelu tulee selvittää ja toteuttaa.
Häkki on keravalainen erityisen tärkeä rakennus sekä pohjoisen yhteisöllisen toiminnallisena keskuksena, nuorisotalona että arkkitehtonisena erityiskohteena. Häkin tuhoaminen tuhoaisi Keravan helmen. Mitkä ovat Keravan kaupungin asettamat perustelut asemakaavamuutokselle? Asemakaavaluonnoksessa ja kaupungin verkkosivuilla asemakaavan muutokselle ei ole minkäänlaisia perusteita.
Perusteita asemakaavamuutokselle ei ole kerrottu eikä listattu millään tasolla: ei ajantasaisen asemakaavan vanhentumisesta, kaupungin taholla halusta tai päätetystä tarpeesta muuttaa alueen julkiseen rakentamiseen varattuja Y-tontteja asuinkäyttöön, ympäristön dramaattisen muutoksen aiheuttamasta selkeästä muutostarpeesta asemakaava-alueella, tontilla olevan (arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti arvokkaan) arvokiinteistön erityisen huonosta kunnosta tai käyttökelvottomuudesta (hajanaisia heittoja ja vanhentuneita ja liian suppeita selvityksiä lukuun ottamatta), erityisestä tarpeesta muuttaa juuri tämä tontti asuinrakentamiselle, kaupungin asuntopoliittisista erityisen painavista syistä tai mistään muusta syystä. Mitään näitä tai muita syitä asemakaavamuutokselle ei ole asemakaavaluonnoksessa eritelty. Asemakaavamuutosten täytyy aina perustua osoitetun muutostarpeen erittelyyn ja vedenpitävään perusteluun.
Erityisesti näin tulee toimia, kun kyseessä on itse asemakaavoituksesta vastuullinen Keravan kaupunki, joka on tässä yhteydessä hakemassa itse omistamalleen Louhitie 1:n Y-tontille asemakaavan muutosta.
Asemakaavan luonnosehdotus muuttaisi dramaattisesti paitsi ao. tonttia, myös koko alueen palvelurakennetta ja kehittämisen suuntaa, joten syyt asemakaavan muutokselle tulisi olla erittäin hyvin kirjatut ja niiden tulisi olla vedenpitävät. Nyt perusteltuja muutokselle ei ole esitetty. Rivitalojen tarve Keravalla on aivan liian yleinen peruste yksittäisen tontin osalta, varsinkin kun kaksikerroksinen rivitalorakentaminen tulisi toteutumaan tontilla jo olevan suuren rakennuksen eli Häkin pihapiiriin.
OAS-vaiheen jälkeen kaupunki on tuonut muodollisesti esiin Häkin säilyttämisen osana tulevaa kaavaratkaisua. Häkki on asetettu kaavaluonnoksessa samaan pihapiiriin uusien kaksikerroksisten rivitalojen kanssa. Havainnekuvassa kaikki on kauniisti ja harmonisesti, mutta miten olisi aito todellisuus, jos samalla tontilla ja samassa pihapiirissä olisi sekä kovan rahan rivitaloja että yleisessä käytössä tai muussa erityiskäytössä oleva Häkin rakennus? Häkki tulisi olemaan rivitalojen, kaavatalouden ja uuden rakentamisen kannalta häirikkö, joka estäisi tontin täysimäärisen kehittämisen muun muassa asumista palvelemaan.
Kaavakarttaan on jopa merkitty – hyvin harvinaisella tavalla – nykyisen Häkin rakennuksen pohjan muoto. Kyse on kuitenkin enemmän tai vähemmän silmänlumeesta, sillä luonnoksessa ei ole esitetty Häkin rakennuksen säilymisen varmistamiseksi mitään muuta kuin lähtökohtainen rakennuksen säilyminen tontilla, osana tontille rakentuvaa kokonaisuutta.
Maakuntamuseon, Ympäristösuojeluyhdistyksen, Omakotiyhdistyksen ja Kerava-seuran OAS-lausunnoissa edellytettyä rakennuksen aitoa säilyttämistä ja suojelua, sekä yhteisöllistä käyttötarkoitusta, ei ole millään lailla otettu mukaan kaavaluonnokseen.
Konsultin suorittama Häkin rakennushistoriallinen selvitys, joka ilmeisimmin on tekeillä, ei ole minkäänlainen tae rakennuksen säilymisestä – onhan mm. Jaakkolan purettavasta koulusta tehty rakennushistoriallinen selvitys. Mitään apua ei myöskään ole Kaupunkikehityksen käynnistämästä uudemman arvokkaan rakennuskannan kartoitustyöstä. Sen kerrotaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tontin kaavatyö on käytännössä jo valmistunut, jos peliä ei pistetä poikki ja odoteta selvityksen valmistumista. On myös tärkeää huomata se, että selvityksen lopputuloskaan ei itsessään ole millään lailla Häkin säilyttämiseen velvoittava. Suojelu ja velvoittavuus tehdään asemakaavaan, ei rakennushistoriallisiin ohjelmiin.
Nykyisessä asemakaavaluonnoksessa esitetty Häkin rakennuksen säilyttäminen tontilla on vain hurskas kirjaus, jolla ei ole tässä vaiheessa muuta painoarvoa kuin kauniisti kirjattu pyrkimys.
Häkkiä nykyisellään koskeva rakennusoikeus tulisi luonnoksessa esitetyllä tavalla olemaan pikemminkin resurssi kaava-alueen uudelle omistajalle. Uusi taho voi hyvin todeta Häkin rakennuksen olevan liian kallis korjata (kaupunki itse on antanut luonnoksessa saneeraukselle todella hurjan hintalapun) ja muuhun käyttötarkoitukseen liian vaikeasti muuntuva, joten Häkin purkamisen mahdollisuus tulisi kauniista kaavamerkinnöistä huolimatta hyvin todennäköisesti testattua purkuhakemuksen muodossa. Ja kun kaavassa Häkin rakennusta ei velvoittavasti olisi merkitty säilytettäväksi, ei nykymallilla ole selkeää estettä rakennuksen purkamisen hyväksymiseksi. Uusi omistaja voisi purkuluvan saatuaan tuhota Häkin rakennuksen ja tehdä tontille 420 neliön verran uutta rakentamista.
Kaupungin tulee ehdottomasti tutkia Häkin suojelulliset arvot osana kaavaprosessia ja viedä Häkin rakennuksen suojelu ja säilyttäminen kaavaan velvoittavana.
Häkin ainutlaatuisuus ja arvo: Häkin rakennus on modernin, 1980-luvun vapaamuotoisemman arkkitehtuurin ainoita edustajia koko Keravalla. Se on suunniteltu erityisesti nuoriso- ja yhteisölliseksi tilaksi. Sen huonejako, massoittelu, tilalliset erityisratkaisut, ulkoasu, toimintafilosofia, sisä- ja ulkotilojen vuorovaikutus, arkkitehtoniset yleis- ja erityispiirteet ovat ainutlaatuiset Suomessa. Sen linnamaisuus on erityinen ratkaisu, se tarkoittaa muun muassa ikkunoiden määrän vähäisyyttä ja monia muita ratkaisuja, jotka tarkoittavat sitä, että nykyisessä muodossaan Häkkin muuttaminen muuhun käyttöön tulisi olemaan erittäin hankalaa kallisyta.muuttaminen muuhun käyttöön, esimerkiksi asuinkäyttöön, olisi erittäin hankalaa ja kallista.
Valmistuessaan rakennus otti vallankumouksellisesti nuoret itse mukaan suunnittelemaan alueelle omaa nuorisotaloa. Kerava oli edelläkävijä suomalaisessa nuorisotilojen ja yhteisöllisten tilojen suunnittelussa, ja Häkki sai suurta valtakunnallista huomiota ja arvostusta nimenomaan tästä. Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto oli paikalla, kun Häkki vihittiin käyttöön. Häkkiin tultiin tutustumaan matkojen päästä ja sen toimintafilosofiaan ja toiminnallisiin ratkaisuihin perustuvia ajatuksia vietiin muualle Suomeen. Häkistä tehtiin ja tuli uuden suomalaisen yhteisöllisen tilarakentamisen lippulaiva. Häkki on modernin nuoriso- ja yhteisötalon kunniakas edustaja ja arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Sen suojelua aikansa erityisenä edustaja tulee tutkia ja edistää asemakaavan tai muilla rakennussuojelun keinoin. Häkki toimi Kalevan ja koko pohjoisen Keravan alueen nuorisotilana ja yhteisöllisenä keskipisteenä melkein 30 vuoden ajan, kunnes kaupunki itse (!) lakkautti siellä säästötoimiin ja nuorisotoiminnan mobilisoitumiseen ja muutoksiin heikosti vedoten nuorisotalotoiminnan. Tämän jälkeen Häkkiä on kunnostettu yhteisöllisesti erityisesti musiikki- ja bänditoimintaa sekä koko alueen yhteisöllistä ja yhdistystoimintaa palvelevaksi kylätaloksi. Se, että kaupunki ei ole itse tehnyt uskottavaa ja pitkäjänteistä työtä Häkin toimintaedellytysten turvaamiseksi, eikä alueen asukastilan markkinoimiseksi tai muuten mahdollistamiseksi ei ole Häkin ja asukkaiden vika. Se on kaupungin oman toiminnan vika ja syy. Keravan kaupunki ei ole myöskään ottanut vastuuta Häkin rakennuksen kunnossapidosta, kunnossapitokorjauksista, lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin kunnossapito- ja saneeraussuunnittelusta. Häkin nykyinen kunto ja käyttöaste ovat kaupungin oman toiminnan ja toimimattomuuden syytä. Häkin ympärille on luotu toimintaa ja uudenlaista alueellisen yhteisöllisyyden tapoja. Kalevan Kylätaloksi nimetylle kiinteistölle ja sen kehittämiselle on perustettu yhdistys, joka tulee aktiivisesti kehittämään toimintaa ja uusia toiminnan mahdollisuuksia alueelle. Keravan kaupungin tulee ottaa päämääräkseen Häkin kiinteistön kohentaminen ja toiminnan kehittäminen ja ottaa siihen mukaan alueella aktiivisesti toimivat tahot ja yhdistykset ja kuntalaisaktiivit. Se on koko pohjoisen Keravan ja koko Keravan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Häkille ei ole korvaajaa. Koko pohjoisen Keravan alueella.
Keravan kaupunki on hyväksynyt viime ja tällä valtuustokaudella kaupunkistrategian, joka korostaa ihmisten osallisuutta ja sen tukemista. Kaupungin strategiassa nostetaan erityisesti esiin myös yhteisöllisen toiminnan edistämistä.
Kaupunginvaltuuston 7.2.2022 hyväksymässä Keravan kaupunkistrategiassa linjataan erikseen kaupungin tahtoa tarjota osallisuudelle ja kuntalaisaktiivisuudelle väyliä, tapoja ja tiloja. Strategia on kaupungin arvojen listaus, jonka tulee ohjata toimintaa ja valmistelua. Strategian sivulla 5 sanotaan näin: ”Keravalaisia kannustetaan aktiiviseen ja omaehtoiseen toiminnan luomiseen. Kaupunki haluaa toimia alustana, joka toimii mahdollistajana aktiivisten kuntalaisten toiminnalle. Kaupunki tulee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja.” Strategian sivulla 3 Keravan kaupunki linjaa näin: ”Tavoitteenamme on luoda Keravalle Keravalle kestävää kaupunkirakennetta. Kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa osallistetaan kaupunkilaisia sekä lisätään osallistamisen vaikutusta. Pyritään ihmisen mittakaavaisen, inhimillisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomiseen." Strategiassa, ja kaupungin kaikessa viestinnässä, ovat myös vahvasti esillä alueelliset painotukset ja se, että toimintaa ja yhteisöllisiä tiloja ja toimintoja mahdollistetaan kaupungin eri osiin. Näin onkin tehty monissa kaupungin osissa hienosti, kuten Ahjossa, Lapilassa, Saviolla, Keravan kartanolla ja keskustassa. Pohjoinen Kerava kehittyy Keravalla kaikkein nopeimmin, ja Kaleva ympäristöineen on Keravan suurin aluekokonaisuus. Tämän alueen ainoa yhteisöllinen tila on Häkki.
Kaavaluonnoksessa esiin nostettu läheisen Kalevan koulun tilojen käyttö Häkin tilojen korvaajana on erittäin harhaanjohtava. Kalevan koulussa ei ole varsinkaan nykyisellään tiloja, joilla olisi mitään mahdollisuutta samanlaiseen laajamittaiseen yhteisölliseen toimintaan kuin on Häkissä. Eikä Kalevan koulun laajennusta laajoine yhteisöllisine ja nuorisotiloineen ole missään linjattu, hyväksytty eikä varmistettu. Eikä investointiohjelmissa ole mitään hyväksyttyä tai suunniteltua Kalevan koulun laajennusta yhteisöllisine tiloineen.
Tilanteessa, jossa kaupunki hakee itselleen yhteisöllistä tukijalkaa, on käsittämätöntä, että se samaan aikaan on tuhoamassa jo valmista yhteisöllistä keskustaan Keravan nopeimmin kasvavalla alueella. Näiden, ja monien muiden Keravan kaupungin arvoviestien ja strategiakirjausten painoarvo ja todellinen vaikutus punnitaan vahvasti Loitsutie 1:n asemakaavan ja Häkin kohdalla.
Summa summarum: Nykyinen kaavaluonnos mahdollistaa tontilla vuodesta 1988 sijanneen ja kaupungin omistaman Häkin kiinteistön purkamisen. Häkki on Kalevan (ja koko Keravan pohjoisen alueen) ainoa julkinen ja yhteisöllinen rakennus. Asemakaavaluonnos muuttaisi koko pohjoisen Keravan ainoan (pl. Kalevan koululle varattu Y-tontti ja Virrenkulman Y-tonttivaraus) julkisten rakennusten Y-tontin asuinrakentamisen tontiksi. Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. esittää edelleen Loitsutie 1:n asemakaavoitusprosessin lopettamista, nykyisen asemakaavan säilyttämistä ja Häkin kunnostamista ja toiminnan aktiivista kehittämistä yhdessä aktiivisten kuntalaisten kanssa. Se vastaa Keravan strategian pääviestiä ja Keravan kaupunkilaisilleen antamaa lupausta tehdä Keravasta hyvän elämän ja hyvinvoivien, aktiivisten ihmisten kaupunki.
Keravalla 20.12.2024
Kerava-seura
Samuli Isola Arja Rantanen
puheenjohtaja sihteeri
|