Lausunto Kaskelan aluekehityskuvasta, Kerava-seura ry.

31.1.2025

Kerava-seura ry. lausuu Kaskelan aluekehityskuvan osalta hyvin samankaltaisesti kuin se lausui aikanaan Skogterin asemakaavahankkeen osalta (joka sittemmin eriytettiin Kuusisaareen kohdistuvaksi pienemmäksi asemakaavamuutokseksi). Lausunnon perusviesti on se, että Kaskelan alueen kaikissa kaavoituksen ja maankäytön ratkaisuissa, sekä nyt käsillä olevassa aluekehityskuvassa, tulee yhdistää alueen historiallinen luonne, maalaismiljöön perinne, suojelulliset arvot, rakentamisen ominaispiirteet, pienimuotoinen mittakaava, ihmisen kokoiset asuinalueet, luonnonmukaiset virkistysalueet sekä erittäin tärkeät maisema- ja luontoarvot. Kun ratkaisuja haetaan näiden kautta, voi alueelle löytyä ratkaisu, jonka pohjalta uusi rakentaminen voi liittyä alueen perinteeseen.

Kaskela on Keravan viimeisiä maalaismaisia alueita ja luonteeltaan erityinen. Näiden arvojen tulee olla kaiken suunnittelun keskiössä. Jos näitä kaikkia ei pystytä suunnittelun, kaavoituksen ja suojelun keinoin turvaamaan ja vaalimaan, tulee alueen kaavoitustyöstä luopua.

Kerava-seura näkee, että käyty julkinen keskustelu ja vetoomukset Kaskelan alueen luontoalueiden puolesta sekä alueen historiallisten arvojen puolesta ovat vieneet alueen suunnittelua (ja nyt lausunnolla olevaa aluekehityskuvan luonnetta) eteenpäin ja oikeaan suuntaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä. Kaskelan nyt käsillä oleva aluekehityskuvan luonnos on pohjaltaan oikeansuuntainen, mutta vaatii jatkotyössä selkeyttä sekä alueen historiallisia ja luontoarvoja korostavia, vastuullisuutta ja kestävää kehittymistä tukevia valintoja.

Aluekehityskuvan luonnoksessa lähdetään oikealla rakentamisen sopeuttamisesta maastoon, rakennetun ja rakentamattoman ympäristön välisestä hierarkiasta ja rakentamisen ohjaamisesta perinteiseen pientalorakentamisen suuntaan. Rakentamisen materiaalit, tavat, rakennusten väritykset, kattojen muodot ja muut rakentamisen ratkaisut tulee pohjata perinteiseen maalaisrakentamiseen. Tämä on tärkeä linjaus, mutta se ei missään nimessä riitä. Kaavaselostuksessa rakennusten päämateriaalin ja -rakenteiden tulee olla puuta tai hirttä, alueelle ei tule sallia moderneja taloratkaisuja, ei rapattuja taloja, ei lasi- ja teräslaatikoita. Kaskelan alueesta on mahdollista luoda erittäin vetovoimainen perinnerakentamiseen keskittynyt maalaiskylä, joka tulisi merkittävästi lisäämään Keravan veto- ja pitovoimaa.

Kerava-seura esittää, että Skogsterin alueen uudisrakentamisen suunnittelun yhteydessä varaudutaan myös perinnerakentamisen aitoon edistämiseen. Tästä on aivan lähelle tulossa rajan taakse mainio referenssi, kun Talmaan ollaan suunnittelemassa ja toteuttamassa Puu-Talman perinnekylää. Perinnerakentamishankkeella tarkoitetaan Puu-Talmassa vanhojen hirsirakenteisten asuin- ja sivurakennusten siirtämistä alueelle tai uusien puurakenteisten rakennusten rakentamista perinteisin menetelmin ja esikuvin. Kaskelan alueelle tulisi tutkia, voitaisiinko varata tämänkaltaiselle rakentamiselle ja miljöölle oma alueensa. Ehdotuksena ja luontevana alueena tällaiseksi Kaskelan perinnerakentamisen erityisalueeksi olisivat joko Laineentien lahokaviosammal-alueen ja lehtoalueen sekä Kaskelantien välinen alue, joka on nykyisellään avoimena peltoalueena tai vaihtoehtoisesti Laineentien koillisnurkka, jossa on jo olemassa olevaa pientalorakennetta ja peltoaluetta, jollaiselle alueelle perinnerakentamisen erityisalue olisi luontevaa toteuttaa.

Aluekehityskuvan tulee ohjata asemakaavoitusta velvoittavana. Kerava-seuran mukaan aluekehityskuvassa tulee jo määrittää luonnosta selkeästi velvoittavammin alueet, jotka tulee säilyttää ja joita tulee suojella.

Aluekehityskuvassa on nostettu esiin alueen arvokkaat luontoalueet, joista erityisesti Jänisvuoren laen vanha metsä ja Kaskelan eteläosan metsä on nostettu esiin. Aluekehityskuvan karttakuvassa kuitenkin todetaan heti perään, että näitä: ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi osoitettu alueita ei ole tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulailla.” Tämä ei edistä luonnonsuojelun periaatteita. Molempien alueiden suojelua virallisina uusina luonnonsuojelualueina tulee ehdottomasti tutkia ja selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on toimittava Laineentien lahokaviosammal-alueiden ja lehtoalueiden osalta. Ne liittyvät osana Kaskelan eteläosan arvokkaisiin metsäalueisiin ja niiden suojelua luonnonsuojelualueina tulee selvittää osana koko alueen luonnonsuojelualueselvitystä.

Myös rakentaminen näiden luonnonsuojelun kannalta erityisen arvokkaiden lähellä tulee olla korostetun varovaista ja vähäistä. Suoja-alueet tulee toteuttaa täysimääräisenä.

Alueella on kaksi keskeistä väylää, Kaskelantie ja Laineentie, joita on aluekehityskuvassa nostettu esiin.
Laineentien kehittämistarvetta koskevalla merkinnällä Aluekehityskuvan luonnoksessa: ”osoitetaan Laineentien kehittämistarve alueen liikenteen lisääntyessä. Jatkosuunnittelussa on pyrittävä säilyttämään Laineentien maalaismainen luonne.” Kaskelantien osalta todetaan: ”kehittämistarve ja pyöräilyn uusi runkoverkkoyhteys. Merkinnällä osoitetaan Kaskelantien kehittämistarve alueen liikenteen lisääntyessä. Jatkosuunnittelussa selvitetään kylätieratkaisun mahdollisuus. Pyöräilyn uusi runkoverkkoyhteys osoittaa laajempaa seudullista pyöräreittiverkostoa, jonka jatkosuunnittelun yhteydessä on huolehdittava reittien jatkuvuudesta.”

Laineentien osalta Aluekehityskuvan luonnoksen kirjaukset ovat täysiin riittämättömiä. Laineentie on luonteeltaan Keravan alkuperäisimpinä säilyneitä kyläteitä ja sen perinneluonnetta tulee varjella kaikissa tapauksissa. Erityisesti Laineentien eteläisempi osa luonnonarvojensa, rakenteensa ja metsällisten piirteidensä herkkä muutoksille. Laineentie tulee määritellä jo tässä vaiheessa erityisesti matalan nopeuden ajotieksi, erityisesti kevyelle liikenteelle ja jalankululle varatuksi perinnetieksi, jonka Enjalan talleilta etelään sijoittuvalla osalla ei tulisi sallia läpiajoliikennettä lainkaan. Kerava-seura lausuu, että ajoneuvoliikenne Kaskelaan tulisi toteuttaa Kaskelantieltä syöttävällä uudella ajoyhteydellä (ml. joukkoliikenne), joka yhdistäisi Kaskelantien ja Laineentien läheltä Enjalan tallien alueen sijaintia, jolloin autoliikenne Kaskelan tähän osaa tulisi kulkemaan erityisesti tätä kautta. Laineentien rauhoittamisella on myös luontoon liittyvät perusteensa, sillä kuten kaavaselostuksesta käy ilmi, luontoselvitykseen perustuen mahdollinen Laineentien leventäminen voi vaikuttaa haitallisesti joihinkin uhanalaisen lahokaviosammalen kasvupaikkoihin.

Tärkeää on myös varmistaa kaikin tavoin Laineentieltä itään avautuva peltoaukeanäkymä avoimena. Se on keskeisin alueen maisemallinen arvo, jota tulee kaikissa ratkaisuissa nyt ja jatkossa pitää lähtökohtana. Alueella jo olemassa olevien rakennelmien rauhaa ja tilaa tulee kunnioittaa.

Keravalla 31.1.2025

Kerava-seura ry.


Samuli Isola                                                               Arja Rantanen
puheenjohtaja                                                          sihteeri