|
Yllättäen ensimmäiselle lausuntokierrokselle tullut kaava-alue sijaitsee erittäin herkässä paikassa. Sen vierellä, osin läpi kulkee keskustan läpi keskeinen kevyen liikenteen verkosto ja sen vierellä, aivan kyljessä, sijaitsee Keravan keskustan keskeisin luonnonmukainen puistoalue, Aurinkomäki.
Yllättäen ensimmäiselle lausuntokierrokselle tullut kaava-alue sijaitsee erittäin herkässä paikassa. Sen vierellä, osin läpi kulkee keskustan läpi keskeinen kevyen liikenteen verkosto ja sen vierellä, aivan kyljessä, sijaitsee Keravan keskustan keskeisin luonnonmukainen puistoalue, Aurinkomäki.
Aurinkomäkeä on 80-luvulta lähtien kehitetty kaikkien keravalaisten yhteiseksi olohuoneeksi, lähiluontokohteeksi, tapahtumapaikaksi ja mäen luontoarvoja on pidetty erittäin tärkeinä. Tämä on erikseen huomioitu myös mm. Keskustan kehityskuvassa.
Täten kaikki mahdolliset muutokset ko. kaava-alueen rakentamisessa ja volyymeissa aiheuttaisivat merkittävää vaaraa Aurinkomäelle. Kaiken mahdollisen uuden rakentamisen tuleekin ottaa huomioon mäen joka kulma. Kaikissa ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon ja mahdollisten uusien rakennusten aiheuttamat vaikutukset ja varjostumat Aurinkomäen suuntaan.
Mäen länsipuolelle kaavaillut vähänkin nykyistä korkeammat rakennukset tulisivat varjostamaan Aurinkomäen puistoaluetta jopa enemmän kuin Anttilantalon kohdalle suunnitellut uudet kerrostalot, varsinkin ilta-auringon osalta. Nyt aurinko menee piiloon vasta kun se saavuttaa viimeksi rakennetun tornitalon. Jos esimerkiksi PYP:n talon (nykyisin ns. Bar Scoren talon) kierrosluku nousee nykyisestä, se vesi auringon Aurinkomäeltä jo alkuillasta. On huomioitava tarkkaan myös se, millaisia vaikutuksia Paasikivenkadun suuntaisilla rakennuksilla olisi Aurinkomäen luonnonmukaiseen ja metsäiseen länsiosaan ja kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti erittäin merkittävään Tomtebo-huvilaan.
Liian massiiviset ja korkeat rakennukset muuttaisivat alueen luonteen ja tuhoaisivat keskustan keskeisen viheralueen ja yhteisen olohuoneen. Näin ei saa tapahtua. Aurinkomäki voidaan pilata sillä, että se ympäröidään joka puolelta kerrostalomuureilla.
Tälle paikalle ei voi missään nimessä tulla yhtenäistä, korkeaa kerrostalomuuria. On myös tutkittava, millaisia vaikutuksia Keravan aukioon rajautuvilla rakennuksilla ja niiden korkeuksilla on aukion yleisilmeeseen ja Aurinkomäen esiintymislavaan, lasten leikkipaikkaan ja virkistysalueisiin. Nykyinen kahden matalan rakennuksen - ja niiden välisen Aurinkomäelle suuntautuvan kulkuväylän – muodostama kokonaisuus pitää mäen länsireunan avoimena osana keskustaa. Mahdollisten uusien ratkaisujen tulee jatkaa ehdottomasti nykyistä linjaa, jossa ihmisillä ja valolla on pääsy Aurinkomäen länsipuolelle.
Iltapäivästä alueelle saapuva kesäinen aurinko tulisi jatkossakin pitämään Aurinkomäen nimensä mukaisesti Aurinkomäkenä. Mörkömäkeä eivät keravalaiset halua eivätkä ansaitse.
On otettava huomioon myös kadun molemmin puolen vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutus. Paasikivenkadun luonne muuttuisi nykyisestä täysin, jos kadun molemmilla puolilla olisi korkeaa rakentamista. Se loisi katualueesta tuulisen, kaventaisi näkymiä ja poistaisi katutilasta auringon.
Kaavahankkeeseen merkitty aluerajaus antaa ymmärtää, että samassa yhteydessä tutkitaan myös koko Paasikivenkadun katualaa kaava-alueen kohdilta. Tämä antaa vahvan viitteen siitä, että nyt kyseessä oleva kaavahanke kytkeytyy tai kytketään vahvasti Paasikivenkadun toisella puolella olevan kiinteistön kehitykseen ja sen pysäköinti- ja liikennöintiratkaisuun. Katualueen mukaan ottaminen kaavaan luonnollisesti mahdollistaisi katualueen alla olevan maan hyödyntämiseen mm. pysäköintikäyttöön, jolloin nyt kyseessä olevalla kaava-alueella ei tarvitsi toteuttaa tontilla raskaita pysäköintiratkaisuja. Ja yhteisratkaisu voisi estää ajoneuvoliikenteen ohjautumista Paasikiventien kevyen liikenteen väylän yli. Ja kun tiedetään, että nyt kaupungin omaan omistukseen päätynyt kiinteistö ja tontti (autopaikkavelvoitteineen) tulee jollain aikavälillä myös kaavoituksen ja rakentamisen kohteeksi, on syytä tehdä näitä tontteja ja koko Keravan keskustan liikkumista ja pysäköinnin järjestämistä koskevaa laajempaa tutkimusta ja yhteisvaikutusten arviointia.
Katualueen kehittämisen yhteydessä on myös syytä tutkia, voisiko mahdollinen katualueen alainen pysäköinti mahdollistaa myös Paasikivenkadun suuntaisen ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin siirtämisen katupinnan alle (jatkuen aina vanhalle torille asti) ja näin mahdollistaa aidon esteettömän kävelykeskustan syntymisen, kuitenkaan tuhoamatta pysäköintimahdollisuuksia ja huoltoliikennettä ja liikkeiden toimintaedellytyksiä keskustassa.
Erittäin tärkeää on huomioida, että kaava-alueen keskellä – Paasikivenkadun kumpaakin reunaa pitkin – kulkee keravalaisten keskeisin ja käytetyin kävely-yhteys keskustasta asemalle. Tämän yhteyden turvaaminen ja kehittäminen on koko Keravan kehittämisen kannalta aivan keskeinen. Nyt suunnittelussa oleva kaavahanke ei voi vaarantaa tätä periaatetta.
Kerava-seura ihmettelee suuresti, että Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu alueen kulttuurihistoriallinen ja Keravan historiaan kuuluva osio täysin. Jokaisessa kaavahankkeessa on tärkeää ja lainmukaista tutkia kaiken taustalle alueen historiallinen perusta ja siihen liittyvät arvostukset. Ja mahdolliset arvot, jotka rajaavat ja ohjaavat kaavaprosessia. Nyt OAS:ssa ei ole tällaisia osioita mukana lainkaan, ja se asettaa vakavan huolen siitä, että alueen kulttuurihistoriallisille ja Keravan historiaan liittyville asioille ja arvoille ei ole annettu kaavan käynnistämisen yhteydessä minkäänlaista painoarvoa. Miten on jatkossa kaavaprosessin aikana? On erittäin tärkeää, että alueen historiallinen perusta ja rakennuskulttuuriset seikat otetaan huomioon ja selvitetään aina heti kaavallisen selvitystyön alussa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa näillä asioilla ei mitään roolia, olemassa olevat rakennuksetkin kuitataan tekstissä ylimalkaisesti, ohimennen ja kaiken lisäksi osin virheellisesti: ”Alue käsittää Kauppakaaren varrella sijaitsevat 1970–1980 luvuilla rakennetut liikerakennukset piha-alueineen sekä Paasikivenkadun ja Otavankujan katualueita. Osoitteessa Paasikivenkatu 3 sijaitsee Osuuspankin konttori ja osoitteessa Paasikivenkatu 1 sijaitsee muutamia pienempiä yrityksiä ja toimitiloja.” Kaavatyössä on keskeistä, että faktat ovat kohdillaan. Alueen keravalaiseen perinteiseen luontevasti tiilipintaisista rakennuksista vain toinen on peräisin ”1970-1980-luvulta”, ja se on ”Osuuspankin talo”. Tämä linjakasta tiilistä myöhäisfunktionaalista liikerakentamista edustava rakennus rakennettiin Helleborginmäen (myöh. Aurinkomäen) rinteeseen vuonna 1972. Paikalla oli aiemmin ollut puuseppä Hugo Sirénin huvila (myöhemmin Julius Kytömaan huvila), joka oli monelle keravalaiselle tuttu maamerkki. Nykyinen rakennus on asettunut kaksikerroksisena, taitavasti horisontaalisesti jäsenneltynä, erittäin luontevasti Paasikivenkadun ja Aurinkomäen puistoalueen väliseen leikkaukseen. Rakennuksen yläpuolelta Paasikivenkadulle vihreyttä ja vehreyttä näkymiin tuovat Aurinkomäen viheralueen puut.
Toinen kaava-alueella olemassa oleva rakennus on ”PYP:n (Pohjoismaiden yhdyspankin) talo”, joka on rakennettu vuonna 1961, jolloin siitä tuli Keravan keskustan ensimmäinen modernin ajan liiketalo. Kaksikerroksinen tiilirakennus nousi Keravan keskustan keskeisimmälle paikalle, Tuusulantien ja Aleksis Kiven tien risteykseen. Paikalla on sijainnut aikanaan Bergan tilan suuri riihi, joka sittemmin toimi kadun toisella puolella sijainneen Keravan Puusepäntehtaan kuivaamona ja varastona. Rakennus on punatiilipintaisena ja osin keltaisella rapattuna hieno esimerkki 1960-luvun murroksesta, joka merkittävästi muutti Keravan keskustan ilmettä ja kehityksen suuntaa. Tästä rakennuksesta käynnistyi Keravan keskustan kehitys sodanjälkeisestä kauppalasta kohti pikkukaupunkikeskustaa, mataline liikerakennuksineen. Tämä rakennus on ollut aikansa maamerkki tällä keskeisellä paikalla jo pian 65 vuoden ajan.
Kaavahankkeen yhteydessä on tehtävä olemassa olevista rakennuksista rakennushistorialliset tutkimukset ja selvitykset ja liitettävä ne kaava-aineistoon. Tässä yhteydessä on myös tutkittava rakennusten rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja punnittava rakennusten säilyttämisen suhdetta niiden hävittämiseen. Modernin ajan merkittävien rakennusten hävittäminen hävittää kaupungilta historiallisen muistin ja merkitykset.
Näiden rakennusten merkitys on vuosien varrella vain kasvanut, kun niiden ympäristö on pala palalta muuttunut. Tämä kaava-alue kytkeytyy osana koko keskustaa koskevaa keskustelua siitä, millä ehdoilla vanhaa työnnetään syrjään uuden ja massiivisen tieltä. Jokaiselle tontille ei voi tunkea korkeaa rakentamista, joka pala palalta hävittää Keravan keskustan erityispiirteitä.
Tässä kohtaa on syytä erikseen muistuttaa kaupungin itse hyväksymistä periaatteista keskusta-alueen kehittämisen suhteen.
Keravan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (KV 14.11.2022) Keskustan aluekehityskuvan periaatteet, joiden tulee ohjata keskustan alueen asemakaavoitusta ja alueen kehittämistä. Keskustan hyväksytyssä aluekehityskuvassa linjataan, että nyt kyseessä olevan kaava-alueen suunnittelua tulee ohjata erityisesti nämä seikat:
Kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeä kokonaisuus. Merkinnällä osoitetaan kaupunkikuvallisesti tärkeät kokonaisuudet. Jatkosuunnittelun yhteydessä alueiden asemaa ja identiteettiä on pyrittävä vahvistamaan siten, että näkymät säilyvät tarpeeksi avoimina.
Maisemallisesti merkittävä kohde. Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti merkittävät kohteet, jotka muodostavat topografisen silhuetin. Alueiden topografinen luonne on säilytettävä nykyisellään jatkosuunnittelun yhteydessä.
Kehitettävät aukiot. Merkinnällä osoitetaan kehitettävät aukiot. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään korkeatasoisena jalankulkualueena. Erityishuomiota on kiinnitettävä alueen esteettömyyteen. Alueiden jatkosuunnittelussa on toteutettava monipuolisia viherrakenteita ja -istutuksia. Kaupallinen kehityssuunta. Merkinällä on osoitettu kaupallinen kehityssuunta, joka kulkee Paasikivenkatua pitkin kohti Keravan asemaa. Paasikiven kadun ympäristöön toteutettavien täydennysrakennuskohteiden suunnittelussa on mahdollistettava uuden aktiivisen liikekivijalan syntyminen. Tapahtumapaikka. Merkinnällä osoitetaan kaupunkikulttuurin kannalta keskeiset tapahtumapaikat. Alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä on huolehdittava tapahtumien järjestämisen edellytyksistä. Yleisten alueiden suunnittelussa on huomioitava tapahtumien infrastruktuurin tarpeet. Historiallisesti arvokas kiinteistö. 6. Tomtebo (1903)
Tomtebon osalta on tässä kohtaa tärkeää tunnistaa, että kyseessä on viimeinen rakennus, joka on jäljellä Helleborginmäen (nyk. Aurinkomäen) huvilarakennuksista. Kyseessä on tosin vuotta 1903 vanhempi rakennus, tosin rakentamisen ajankohtaa ei ole varmistettu. Rakennuksen tunnetuin asukas on ollut kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela, joka perheineen asui siinä vuonna 1903 (mistä varmaankin on jäänyt Keskustan aluekehityskuvan tietoihin rakennuksen virheellinen valmistumisvuosi). Tomtebo on erittäin keskeinen ja arvokas rakennus, vehreine ympäristöineen ja yhteyksine Aurinkomäkeen. Rakennuksen suoja-alue tulee olla jatkossakin kaikkeen rakentamiseen selkeä.
Edelleen keskustan aluekehityskuvassa linjataan seuraavasti: ”Uudiskohteissa tai perusparannushankkeissa on aina tutkittava viherjulkisivujen, viherkattojen ja muiden viherrakenteiden toteuttamisen mahdollisuudet” ja ”Hankkeiden käynnistymisvaiheessa on aina ensiksi tutkittava puurakentamisen mahdollisuudet tai osoittaa muulla toimenpiteillä hiilineutraalit rakentamisratkaisut”.
Nämäkin linjaukset varmasti tulevat luonnollisesti mukaan tähänkin kaavahankkeeseen sitä ohjaavina tekijöinä.
Valtuuston hyväksymässä Viherkaavassa taas kaava-alue on osoitettu rakennusalueena, jossa vihreän osuutta on lisättävä. ”Jatkosuunnittelun yhteydessä on toteutettava uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. Paasikivenkatu on osoitettu viherkatuna ja alueeseen rajautuva Kauppakaari on merkitty viherkävelykatuna.”
Nämäkin seikat tulee ottaa huomioon kaavoituksen yhteydessä.
Lopuksi. On itsestään selvää, että tällaisella paikalla arkkitehtoniseen suunnitteluun, kaikkeen muuhun suunnitteluun, laatuun ja vuosikymmeniä kestäviin ratkaisuihin täytyy paneutua erityisen huollella ja hankkeelta täytyy vaatia sitoutumista ykkösluokan laatutasoon.
On myös erityisen tärkeää kuulla hankkeessa jokaisen keravalaisen ääntä ja tuoda kaavahanketta joka vaiheessa julkiseen keskusteluun ja osallisuuden piiriin.
Keravalla 7.3.2025
Samuli Isola Arja Rantanen
puheenjohtaja sihteeri
|