|
Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelu tulee toteuttaa. Kerava-seura uudistaa kaavaprosessin eri vaiheissa antamansa lausuman, jonka mukaan asemakaavamuutoksen perusteet eivät ole kestävät eikä kaavamuutos tuota kestävää kaupunkisuunnittelua – ja Loitsutie 1:n asemakaavamuutos tulisi keskeyttää ja hylätä.
Loitsutie 1:n asemakaavan muutos tulee keskeyttää ja jättää alueella voimaan nykyinen, ajantasainen asemakaava (Y-tontti). Samalla Häkin rakennus tulee säilyttää ja sen rakennussuojelu tulee toteuttaa. Kerava-seura uudistaa kaavaprosessin eri vaiheissa antamansa lausuman, jonka mukaan asemakaavamuutoksen perusteet eivät ole kestävät eikä kaavamuutos tuota kestävää kaupunkisuunnittelua – ja Loitsutie 1:n asemakaavamuutos tulisi keskeyttää ja hylätä.
Kaavamuutoksen kautta pohjoiselta Keravalta poistuisi käytöstä ainoa nuoriso-, kylä- ja yhdistystoimintaan varattu rakennus ja tontti. Samalla kaavamuutos käytännössä ehkäisisi Häkin rakennuksen käyttämisen yhteisölliseen ja kaupunkilaisten yhteiseen toimintaan. Kaavamuutos myös tekisi mahdolliseksi erityislaatuisen ja rakennussuojelun arvoisen Häkin rakennuksen purkamisen.
Häkki on keravalainen erityisen tärkeä rakennus sekä pohjoisen yhteisöllisen toiminnallisena keskuksena, nuorisotalona että arkkitehtonisena erityiskohteena. Häkin tuhoaminen tuhoaisi Keravan helmen, jolla on myös suurta valtakunnallista merkitystä. Asemakaavan ehdotusvaiheessa kaava-aineistoon lisätty Rakennushistoriallinen selvitys kertaa ja käy läpi rakennuksen erityislaatuisuutta syntyhistorian ja osallisuuden näkökulmasta, sekä nuorten yhteisötilana että arkkitehtonisena erikoisrakennuksena, postmodernistisena erityiskohteena.
Asemakaavamuutoksen kaavaratkaisun taustateksteissä nostetaan tontilla olevan Häkin rakennuksen säilyttämistä ”passiivisen suojelun” keinoin, mutta sille ei ole osoitettu suojelumerkintää. Tämä ns. ”passiivinen suojelu” on termi, joka ei ole millään lailla tulevia ratkaisuja velvoittava. Kaavaehdotuksen ”passiivinen suojelu” on sumuverho. Passiivinen suojelu ei millään lailla virallinen kaavatermi ja se ei ole aidon rakennussuojelumerkinnän mukaisesti mihinkään velvoittava.
Kaupunki itse myöntää tämän kaavaehdotuksensa tekstissä: ”Rakennushistorialliseen selvitykseen ja muihin maankäytöllisiin seikkoihin perustuvassa kaupungin tekemässä harkinnassa ei ole katsottu tarpeelliseksi osoittaa olemassa olevalle rakennukselle suojelumerkintää. Rakennuksen säilyminen PYRITÄÄN varmistamaan muita asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä käyttäen. Suojelumerkintöjen käyttökynnys on verrattain korkea, joten Häkkinä tunnetun rakennuksen kohdalla on turvauduttu PASSIIVISEEN SUOJELUTAPAAN. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu olevan rakennuksen rajoja mukaileva rakennusala, jolle on osoitettu rakennusoikeutta nykyistä rakennuksen kokoa 419 k-m2 noin 60% pienempi rakennusoikeus 250 k-m2. Tiukasti rajattu rakennusala, nykyistä pienempi rakennusoikeus ja rakennuksen sijainti tontilla osoitetaan olemassa olevan rakennuksen mukaan, jolloin purkamisen ja uudisrakentamisen sijasta KANNATTAVIMMAKSI VAIHTOEHDOKSI nousee vanhan rakennuksen korjaaminen. Asemakaavassa on osoitettu kiinteistölle monipuolinen käyttötarkoitus, jotta olevan rakennuksen tiloille on mahdollista löytää käyttöä. NÄMÄ KAAVARATKAISUT TUKEVAT RAKENNUKSEN SÄILYMISTÄ tontilla, mutta toisaalta MAHDOLLISTAVAT NIIDEN KORVAAMISEN UUDELLA RAKENNUKSELLA.”
Kyse on siis siitä, että kaavaehdotuksessa esiin nostettu ”passiivinen suojelu” tarkoittaa vain sitä, että Häkin rakennuksen nykyinen pohja-ala on merkitty rakennuspaikkana kaavaan, ja että Häkin rakennuksen kohdalle on kaavassa annettu hieman nykyistä alhaisempi rakennusoikeus, jonka ehdotuksen selitysosan mukaan tulisi ohjata rakennuksen säilyttämiseen ja kunnostamiseen. Kyseessä on kuitenkin pelkkä hurskas toive, kyseiset merkinnät eivät ohjaa ja velvoita säilyttämään Häkin rakennusta vaan – kuten kaavaehdotuksen tekstissä mainitaan: ”Nämä kaavaratkaisut tukevat rakennuksen säilymistä tontilla, mutta toisaalta MAHDOLLISTAVAT NIIDEN KORVAAMISEN UUDELLA RAKENNUKSELLA.”
Asemakaavan muutosehdotuksen perusteissa perusteita asemakaavamuutokselle ei ole kerrottu eikä listattu muuten kuin vetoamalla yleisiin kaupungin strategioihin, joiden kautta voisi minkä tahansa kaavahankkeen perustella tarpeelliseksi. Perusteena ei ole nostettu olemassa olevan ajantasaisen asemakaavan vanhentumista, kaupungin halusta tai päätetystä tarpeesta muuttaa alueen julkiseen rakentamiseen varattuja Y-tontteja asuinkäyttöön, ympäristön dramaattisen muutoksen aiheuttamaa selkeää muutostarvetta asemakaava-alueella, tontilla olevan (arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti arvokkaan) arvokiinteistön erityisen huonoa kuntoa tai käyttökelvottomuutta (hajanaisia heittoja ja vanhentuneita ja liian suppeita selvityksiä lukuun ottamatta), erityistä tarvetta muuttaa juuri tämä tontti asuinrakentamiselle tai erityisen painavia kaupungin asuntopoliittisia syitä tai mistään muita syitä. Asemakaavamuutosten täytyy aina perustua osoitetun muutostarpeen erittelyyn ja vedenpitävään perusteluun.
Erityisesti näin tulee toimia, kun kyseessä on itse asemakaavoituksesta vastuullinen Keravan kaupunki, joka on tässä yhteydessä hakemassa itse omistamalleen Louhitie 1:n Y-tontille asemakaavan muutosta.
Asemakaavan luonnosehdotus muuttaisi dramaattisesti paitsi ao. tonttia, myös koko alueen palvelurakennetta ja kehittämisen suuntaa, joten syyt asemakaavan muutokselle tulisi olla erittäin hyvin kirjatut ja niiden tulisi olla vedenpitävät. Nyt perusteltuja muutokselle ei ole esitetty. Rivitalojen tarve Keravalla on aivan liian yleinen peruste yksittäisen tontin osalta, varsinkin kun kaksikerroksinen rivitalorakentaminen tulisi toteutumaan tontilla jo olevan suuren rakennuksen eli Häkin pihapiiriin.
OAS-vaiheen jälkeen kaupunki on tuonut muodollisesti esiin Häkin säilyttämisen osana tulevaa kaavaratkaisua. Häkki on asetettu kaavaluonnoksessa samaan pihapiiriin uusien kaksikerroksisten rivitalojen kanssa. Havainnekuvassa kaikki on kauniisti ja harmonisesti, mutta miten olisi aito todellisuus, jos samalla tontilla ja samassa pihapiirissä olisi sekä kovan rahan rivitaloja että yleisessä käytössä tai muussa erityiskäytössä oleva Häkin rakennus? Häkki tulisi olemaan rivitalojen, kaavatalouden ja uuden rakentamisen kannalta häirikkö, joka estäisi tontin täysimäärisen kehittämisen muun muassa asumista palvelemaan.
Maakuntamuseon, Ympäristösuojeluyhdistyksen, Omakotiyhdistyksen ja Kerava-seuran OAS-lausunnoissa edellytettyä rakennuksen aitoa säilyttämistä ja suojelua, sekä yhteisöllistä käyttötarkoitusta, ei ole millään lailla otettu mukaan kaavaehdotukseen.
Ehdotusvaiheessa mukaan tullut, konsultin suorittama, Häkin rakennushistoriallinen selvitys tuo esiin Häkin historiallisen, arkkitehtonisen, yhteisöllisen ja alueellisen, jopa valtakunnallisen, merkityksen. Selvitys kirjaa hyvin Häkin historiaa ja erityisiä ansioita ja sitä, että rakennus on edelleen hyvin pitkälti samanlainen kuin syntyhetkelläkin 80-luvulla. Rakennuksen säilymisen turvaamiselle ja Häkin toiminnan jatkumiselle kaupunkilaisten yhteisenä tilana onkin Rakennushistoriallisessa selvityksessä lueteltu erittäin painavia perusteita. Näitä kirjauksia ei kuitenkaan ole aidosti otettu huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa.
Tässä vaiheessa kaavahanketta ei ole ollut käytössä Keravan kaupunkikehityksen käynnistämää uudemman arvokkaan rakennuskannan kartoitustyön tuloksia. Sen on kerrottu valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tontin kaavatyö on käytännössä jo valmistunut, jos peliä ei pistetä nyt poikki ja odoteta selvityksen valmistumista. On myös tärkeää huomata se, että selvityksen lopputuloskaan ei itsessään ole millään lailla Häkin säilyttämiseen velvoittava. Suojelu ja velvoittavuus tehdään asemakaavaan, ei rakennushistoriallisiin selvityksiin tai uudemman rakennuskannan arvoa listaaviin selvityksiin.
Nykyisessä asemakaavaluonnoksessa esitetty Häkin rakennuksen säilyttäminen tontilla ”passiivisen suojelun keinoin” on vain hurskas kirjaus, jolla ei ole tässä vaiheessa muuta painoarvoa kuin kauniisti kirjattu pyrkimys.
Häkin kohdalle kaavaan asetettu rakennusoikeus tulisi ehdotuksessa esitetyllä tavalla olemaan pikemminkin resurssi kaava-alueen uudelle omistajalle. Uusi taho voi hyvin todeta Häkin rakennuksen olevan liian kallis korjata (kaupunki itse on antanut aikanaan saneeraukselle todella hurjan ja ylihintaisen hintalapun) ja muuhun käyttötarkoitukseen liian vaikeasti muuntuva, joten Häkin purkamisen mahdollisuus tulisi kauniista kaavapuheesta huolimatta hyvin todennäköisesti testattua purkuhakemuksen muodossa. Ja kun kaavassa Häkin rakennusta ei velvoittavasti olisi merkitty säilytettäväksi, ei nykymallilla ole selkeää estettä rakennuksen purkamisen hyväksymiseksi. Uusi omistaja voisi purkuluvan saatuaan tuhota Häkin rakennuksen ja tehdä tontille 420 neliön verran uutta rakentamista.
Kerava-seura kertaa syitä, miksi Häkin säilyttäminen yhteisessä toiminnassa ja rakennuksen suojelu ovat tärkeitä: Valmistuessaan rakennus otti vallankumouksellisesti nuoret itse mukaan suunnittelemaan alueelle omaa nuorisotaloa. Kerava oli edelläkävijä suomalaisessa nuorisotilojen ja yhteisöllisten tilojen suunnittelussa, ja Häkki sai suurta valtakunnallista huomiota ja arvostusta nimenomaan tästä. Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto oli paikalla, kun Häkki vihittiin käyttöön. Häkkiin tultiin tutustumaan matkojen päästä ja sen toimintafilosofiaan ja toiminnallisiin ratkaisuihin perustuvia ajatuksia vietiin muualle Suomeen. Häkistä tehtiin ja tuli uuden suomalaisen yhteisöllisen tilarakentamisen lippulaiva. Häkki on modernin nuoriso- ja yhteisötalon kunniakas edustaja ja arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Sen suojelua aikansa erityisenä edustaja tulee tutkia ja edistää asemakaavan tai muilla rakennussuojelun keinoin. Häkki toimi Kalevan ja koko pohjoisen Keravan alueen nuorisotilana ja yhteisöllisenä keskipisteenä melkein 30 vuoden ajan, kunnes kaupunki itse (!) lakkautti siellä säästötoimiin ja nuorisotoiminnan mobilisoitumiseen ja muutoksiin heikosti vedoten nuorisotalotoiminnan. Tämän jälkeen Häkkiä on kunnostettu yhteisöllisesti erityisesti musiikki- ja bänditoimintaa sekä koko alueen yhteisöllistä ja yhdistystoimintaa palvelevaksi kylätaloksi. Se, että kaupunki ei ole itse tehnyt uskottavaa ja pitkäjänteistä työtä Häkin toimintaedellytysten turvaamiseksi, eikä alueen asukastilan markkinoimiseksi tai muuten mahdollistamiseksi ei ole Häkin ja asukkaiden vika. Se on kaupungin oman toiminnan vika ja syy. Keravan kaupunki ei ole myöskään ottanut vastuuta Häkin rakennuksen kunnossapidosta, kunnossapitokorjauksista, lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin kunnossapito- ja saneeraussuunnittelusta. Häkin nykyinen kunto ja käyttöaste ovat kaupungin oman toiminnan ja toimimattomuuden syytä. Häkin ympärille on luotu toimintaa ja uudenlaista alueellisen yhteisöllisyyden tapoja. Kalevan Kylätaloksi nimetylle kiinteistölle ja sen kehittämiselle on perustettu yhdistys, joka tulee aktiivisesti kehittämään toimintaa ja uusia toiminnan mahdollisuuksia alueelle. Keravan kaupungin tulee ottaa päämääräkseen Häkin kiinteistön kohentaminen ja toiminnan kehittäminen ja ottaa siihen mukaan alueella aktiivisesti toimivat tahot ja yhdistykset ja kuntalaisaktiivit. Se on koko pohjoisen Keravan ja koko Keravan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Häkille ei ole korvaajaa. Koko pohjoisen Keravan alueella.
Keravan kaupunki on hyväksynyt viime ja tällä valtuustokaudella kaupunkistrategian, joka korostaa ihmisten osallisuutta ja sen tukemista. Kaupungin strategiassa nostetaan erityisesti esiin myös yhteisöllisen toiminnan edistämistä. Kaupunginvaltuuston 7.2.2022 hyväksymässä Keravan kaupunkistrategiassa linjataan erikseen kaupungin tahtoa tarjota osallisuudelle ja kuntalaisaktiivisuudelle väyliä, tapoja ja tiloja. Strategiassa, ja kaupungin kaikessa viestinnässä, ovat myös vahvasti esillä alueelliset painotukset ja se, että toimintaa ja yhteisöllisiä tiloja ja toimintoja mahdollistetaan kaupungin eri osiin. Näin onkin tehty monissa kaupungin osissa hienosti, kuten Ahjossa, Lapilassa, Saviolla, Keravan kartanolla ja keskustassa. Pohjoinen Kerava kehittyy Keravalla kaikkein nopeimmin, ja Kaleva ympäristöineen on Keravan suurin aluekokonaisuus. Tämän Keravan pohjoisen alueen ainoa yhteisöllinen tila on Häkki.
Kaavaprosessin aikana, myös nyt ehdotusvaiheessa, on nostettu esiin läheisen Kalevan koulun tilojen käyttöä Häkin tilojen korvaajana. Väite on erittäin harhaanjohtava. Kalevan koulussa ei ole varsinkaan nykyisellään tiloja, joilla olisi mitään mahdollisuutta samanlaiseen laajamittaiseen yhteisölliseen toimintaan kuin on Häkissä. Eikä Kalevan koulun laajennusta yhteisöllisine ja nuorisotiloineen ole missään kaupungin toimielimessä tai budjeteissa linjattu, hyväksytty eikä varmistettu. Eikä investointiohjelmissa ole mitään hyväksyttyä tai suunniteltua Kalevan koulun laajennusta yhteisöllisine tiloineen.
Tilanteessa, jossa kaupunki hakee itselleen yhteisöllistä tukijalkaa, on käsittämätöntä, että se samaan aikaan on tuhoamassa jo valmista yhteisöllistä keskustaan Keravan nopeimmin kasvavalla alueella. Näiden, ja monien muiden Keravan kaupungin arvoviestien ja strategiakirjausten painoarvo ja todellinen vaikutus punnitaan vahvasti Loitsutie 1:n asemakaavan ja Häkin kohdalla.
Asemakaavaehdotuksessa on myös liikenneturvallisuutta vaarantava elementti. Kaavaehdotuksessa tontille tapahtuva ajoyhteys siirtyisi nykyiseltä Loitsutieltä Kalevankadulle. Uuden liittymän kautta tulisivat kulkemaan kaikki tontille suuntautuva autoliikenne, sekä rivitalojen että Häkin rakennuksen osalta. Ehdotettu uusi liittyvä tulisi toteutumaan erittäin vaarallisen paikkaan, vilkkaasti liikennöidyn Kalevankadun varteen, vierellään vielä K-kauppakiinteistölle menevä nykyinen ajoliittymä. Kaksi vierekkäistä tonttiliittymää, vastapäätä Kalevan koulu lapsineen, ja hyvin lähellä sekä Ylikeravantien ja Kalevankadun risteysalue sekä Loitsutien liittymä muodostaisivat erittäin huonosti toimivan ja riskialttiin liikenneturvallisuustilanteen. Tämänkin vuoksi kaavaehdotus on huomattava heikennys nykyiseen tilanteeseen.
Summa summarum: Nykyinen kaavaehdotus mahdollistaa tontilla vuodesta 1988 sijanneen ja kaupungin omistaman Häkin kiinteistön purkamisen. Häkki on Kalevan (ja koko Keravan pohjoisen alueen) ainoa julkinen ja yhteisöllinen rakennus. Asemakaavaehdotus muuttaisi koko pohjoisen Keravan ainoan (pl. Kalevan koululle varattu Y-tontti ja Virrenkulman Y-tonttivaraus) julkisten rakennusten Y-tontin asuinrakentamisen tontiksi. Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry. esittää edelleen Loitsutie 1:n asemakaavoitusprosessin lopettamista, nykyisen asemakaavan säilyttämistä ja Häkin kunnostamista ja toiminnan aktiivista kehittämistä yhdessä aktiivisten kuntalaisten kanssa. Häkin rakennuksen suojelua tulee myös alkaa valmistella, sillä sen rooli yhteisöllisen nuorisotilasuunnittelun pioneerina maassamme, sen arkkitehtoninen, postmodernistinen erityisluonne, sekä sen sosiaalinen ja alueellinen merkitys puoltavat vahvasti suojelumerkintää. Tämä päätös vastaisi Keravan strategian pääviestiä ja Keravan kaupunkilaisilleen antamaa lupausta tehdä Keravasta hyvän elämän ja hyvinvoivien, aktiivisten ihmisten kaupunki.
Keravalla 28.3.2025
Kerava-seura
Samuli Isola Arja Rantanen
puheenjohtaja sihteeri
|