Paasikivenkatu 1-3 (2405)

Esillä oleva Paasikivenkadun kaava-alue sijaitsee erittäin herkässä paikassa. Sen läpi kulkevat keskustan keskeiset liikenneväylät ja sen kyljessä sijaitsee Keravan keskustan keskeisin luonnonmukainen puistoalue, Aurinkomäki.

Lausunto Paasikivenkatu 1-3 (2405)

Lausuja: Kerava-seura ry.
 

Esillä oleva Paasikivenkadun kaava-alue sijaitsee erittäin herkässä paikassa. Sen läpi kulkevat keskustan keskeiset liikenneväylät ja sen kyljessä sijaitsee Keravan keskustan keskeisin luonnonmukainen puistoalue, Aurinkomäki.

Aurinkomäkeä on 80-luvulta lähtien kehitetty kaikkien keravalaisten yhteiseksi olohuoneeksi, lähiluontokohteeksi, tapahtumapaikaksi ja mäen luontoarvoja on pidetty erittäin tärkeinä. Tämä on erikseen huomioitu myös mm. Keskustan kehityskuvassa. Täten kaikki mahdolliset muutokset ko. kaava-alueen rakentamisessa ja volyymeissa aiheuttaisivat merkittävää vaaraa Aurinkomäelle. Kaiken mahdollisen uuden rakentamisen tuleekin ottaa huomioon mäen joka kulma. Nykyinen kahden matalan rakennuksen - ja niiden välisen Aurinkomäelle suuntautuvan kulkuväylän – muodostama kokonaisuus on pitänyt mäen länsireunan avoimena osana keskustaa. Mahdollisten uusien ratkaisujen tulee jatkaa ehdottomasti nykyistä linjaa, jossa ihmisillä ja valolla on pääsy Aurinkomäen länsipuolelle.

Kaikissa ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon ja mahdollisten uusien rakennusten aiheuttamat vaikutukset ja varjostumat Aurinkomäen suuntaan. Mäen länsipuolelle kaavaillut massiivisesti nykyistä korkeammat rakennukset tulisivat varjostamaan Aurinkomäen puistoaluetta jopa enemmän kuin Anttilantalon kohdalle suunnitellut uudet kerrostalot, varsinkin ilta-auringon osalta. Nyt aurinko menee piiloon vasta kun se saavuttaa viimeksi rakennetun tornitalon. Jos esimerkiksi PYP:n talon (nykyisin ns. Bar Scoren talon) kierrosluku nousee selkeästi nykyisestä, se veisi auringon Aurinkomäeltä jo alkuillasta. Liian massiiviset ja korkeat rakennukset muuttaisivat myös alueen luonteen ja aiheuttaisivat selkeän uhan keskustan keskeisen viheralueen ja yhteisen olohuoneen tulevaisuudelle. Näin ei saa tapahtua. Aurinkomäki voidaan pilata sillä, että se ympäröidään joka puolelta kerrostalomuureilla.

Rakennusten kerrosalaa tulee laskea suunnitellusta ja asettaa rakennusten korkeuksiksi ja räystäslinjoiksi sama mitkä ovat niiden läheisimmät olemassa olevat asuintalot: etelässä ns. STS:n talo ja pohjoisessa ns. Akatemian talo.

On otettava huomioon myös kadun molemmin puolen vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutus. Paasikivenkadun luonne muuttuisi nykyisestä täysin, jos kadun molemmilla puolilla olisi korkeaa rakentamista. Se loisi katualueesta tuulisen, kaventaisi näkymiä ja poistaisi katutilasta auringon.

On huomioitava myös se, millaisia vaikutuksia Paasikivenkadun suuntaisilla rakennuksilla olisi Aurinkomäen luonnonmukaiseen ja metsäiseen länsiosaan. On myös tutkittava kaavahankkeen vaikutus kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti erittäin merkittävään Tomtebo-huvilaan, joka on keskustan kehityskuvassa erikseen merkitty Historiallisesti arvokas kiinteistö. Tomtebon osalta on tässä kohtaa tärkeää tunnistaa, että kyseessä on viimeinen rakennus, joka on jäljellä Helleborginmäen (nyk. Aurinkomäen) huvilarakennuksista. Mm. Akseli Gallen-Kallelan kotina toiminut Tomtebo on erittäin keskeinen ja arvokas rakennus, vehreine ympäristöineen ja yhteyksine Aurinkomäkeen. Tomtebon suoja-alue tulee olla jatkossakin kaikkeen rakentamiseen selkeä.

Erittäin tärkeää on huomioida, että kaava-alueen keskellä kulkee Paasikivenkatua ja sen suuntaisia kevyenliikenteenväyliä keravalaisten keskeisin ja käytetyin kävely-yhteys keskustasta asemalle. Tämän yhteyden turvaaminen ja kehittäminen on koko Keravan kannalta aivan keskeinen. Nyt suunnittelussa oleva kaavahanke vaarantaa tämän periaatteen. Luonnosvaiheen suunnitelmissa uudet rakennukset ovat työntyneet selkeästi lähemmäksi nykyistä väylien aluetta, osin jopa sen päälle. Suunniteltu ratkaisu talojen alla kulkevine erikoisine kävely-arkadeineen yhdistettynä selkeästi nykyistä kapeampiin, toimimattomampiin ja turvattomampiin kevyen liikenteen väyliin ei tuota hyvää kevyen liikenteen ja liikkumisen aluetta. Uuden entistä kapeamman kävelyväylän ja entistä kapeamman pyöräväylän yhdistelmä tulisi olemaan hankala ja nykyistä turvattomampi. On vaikea edes hahmottaa, mihin tulisivat tai mahtuisivat tässä suunnitelmassa katuvalaistuksen ratkaisut, jotka palvelisivat kevyttä liikennettä ja toisivat turvaa. Kun tähän vielä yhdistetään esitetyt kadunvarsipysäköintipaikat sekä sisäänajoyhteys tontille tulevien rakennusten pysäköintitiloihin, tulisi liikenne ja liikkuminen alueella olemaan nykyistä selkeästi hankalampaa ja toimimattomampaa, jos suunnitelmat toteutuvat.

Olisikin tutkittava uudelleen rakennusten, niiden piha-alueiden ja pysäköinnin ajoyhteydet. Rakennusten muutaman metrin siirto kohti Aurinkomäkeä ja suunniteltujen piha-alueiden ja ajoyhteyksien parempi ja toimivampi suunnittelu antaisi tilaa rakennuksille siirtyä pois kevyen liikenteen väylältä.

Samalla nyt esillä oleva kaavaratkaisu poistaisi kokonaan kadun varresta olemassa olevat puut ja katuvihreän, jota kaupunki on omissa keskustaa koskevissa perusperiaatteissaan nimenomaisesti nostanut erittäin tärkeänä tekijänä esiin. Valtuuston hyväksymässä Viherkaavassa kaava-alue on osoitettu rakennusalueena, jossa vihreän osuutta on lisättävä: ”Jatkosuunnittelun yhteydessä on toteutettava uusia viherratkaisuja, istutuksia ja viheryhteyksiä, joilla lisätään alueen luonto- ja virkistysarvoja. Paasikivenkatu on osoitettu viherkatuna ja alueeseen rajautuva Kauppakaari on merkitty viherkävelykatuna.”
Miten nämä suunnittelua ohjaavat periaatteet on otettu huomioon kaavaprosessissa? Näyttää siltä, että tämän kaavahankkeen osalla nämä periaatteet on täysin ohitettu.  

Edelleen keskustan aluekehityskuvassa linjataan seuraavasti: ”Uudiskohteissa tai perusparannushankkeissa on aina tutkittava viherjulkisivujen, viherkattojen ja muiden viherrakenteiden toteuttamisen mahdollisuudet” ja ”Hankkeiden käynnistymisvaiheessa on aina ensiksi tutkittava puurakentamisen mahdollisuudet tai osoittaa muulla toimenpiteillä hiilineutraalit rakentamisratkaisut”.
Kerava-seura nosti nämä seikat esiin jo OAS-vaiheen lausunnossaan, mutta näihin kaupungin omiin linjauksiin rakentamisesta ja suunnittelusta ei edelleenkään ole kaava-aineistossa jälkeä.

Kerava-seura toistaa edelleen OAS-vaiheessa esiin nostamansa huomion, että kaava-aineistosta puuttuu alueen kulttuurihistoriallinen ja Keravan historiaan kuuluva osio. Jokaisessa kaavahankkeessa on tärkeää ja lainmukaista tutkia kaiken taustalle alueen historiallinen perusta ja siihen liittyvät arvostukset. Ja mahdolliset arvot, jotka rajaavat ja ohjaavat kaavaprosessia. Nyt kaavahankkeessa ei ole tällaisia osioita mukana lainkaan, ja se asettaa vakavan huolen siitä, että alueen kulttuurihistoriallisille ja Keravan historiaan liittyville asioille ja arvoille ei ole annettu kaavan yhteydessä lainkaan painoarvoa. On erittäin tärkeää, että alueen historiallinen perusta ja rakennuskulttuuriset seikat otetaan huomioon ja selvitetään aina heti kaavallisen selvitystyön alussa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mukana olleet virheelliset merkinnät olemassa olevien rakennusten historiasta ja luonteesta on sentään poistettu, mutta rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys on kaavan osalta edelleen vahvasti vajavainen. Alueen keravalaiseen perinteiseen luontevasti tiilipintainen ”Osuuspankin talo” on myöhäisfunktionaalista liikerakentamista edustava rakennus, joka rakennettiin Helleborginmäen (myöh. Aurinkomäen) rinteeseen vuonna 1972. Paikalla oli aiemmin ollut puuseppä Hugo Sirénin huvila (myöhemmin Julius Kytömaan huvila), joka oli monelle keravalaiselle tuttu maamerkki. Nykyinen rakennus on asettunut kaksikerroksisena, taitavasti horisontaalisesti jäsenneltynä, erittäin luontevasti Paasikivenkadun ja Aurinkomäen puistoalueen väliseen leikkaukseen. Rakennuksen yläpuolelta Paasikivenkadulle vihreyttä ja vehreyttä näkymiin tuovat Aurinkomäen viheralueen puut.
Toinen kaava-alueella olemassa oleva rakennus on ”PYP:n (Pohjoismaiden yhdyspankin) talo”, joka on rakennettu vuonna 1961, jolloin siitä tuli Keravan keskustan ensimmäinen modernin ajan liiketalo. Kaksikerroksinen tiilirakennus nousi Keravan keskustan keskeisimmälle paikalle, Tuusulantien ja Aleksis Kiven tien risteykseen. Paikalla on sijainnut aikanaan Bergan tilan suuri riihi, joka sittemmin toimi kadun toisella puolella sijainneen Keravan Puusepäntehtaan kuivaamona ja varastona. Nykyisin ”Scoren talona” tunnettu rakennus on punatiilipintaisena ja osin keltaisella rapattuna hieno esimerkki 1960-luvun murroksesta, joka merkittävästi muutti Keravan keskustan ilmettä ja kehityksen suuntaa. Tästä rakennuksesta käynnistyi Keravan keskustan kehitys sodanjälkeisestä kauppalasta kohti pikkukaupunkikeskustaa, mataline liikerakennuksineen. Tämä rakennus on ollut aikansa maamerkki tällä keskeisellä paikalla jo pian 65 vuoden ajan. Kaavahankkeen yhteydessä on tehtävä olemassa olevista rakennuksista rakennushistorialliset tutkimukset ja selvitykset ja liitettävä ne kaava-aineistoon. Tässä yhteydessä on myös tutkittava rakennusten rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Modernin ajan merkittävien rakennusten hävittäminen hävittää kaupungilta historiallisen muistin ja merkitykset.

Näiden rakennusten merkitys on vuosien varrella vain kasvanut, kun niiden ympäristö on pala palalta muuttunut. Tämä kaava-alue kytkeytyy osana koko keskustaa koskevaa keskustelua siitä, millä ehdoilla vanhaa työnnetään syrjään uuden ja massiivisen tieltä. Jokaiselle tontille ei voi tunkea korkeaa rakentamista, joka pala palalta hävittää Keravan keskustan erityispiirteitä.

Tässä kohtaa on syytä erikseen muistuttaa kaupungin itse hyväksymistä periaatteista keskusta-alueen kehittämisen suhteen.

Keravan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (KV 14.11.2022) Keskustan aluekehityskuvan periaatteet, joiden tulee ohjata keskustan alueen asemakaavoitusta ja alueen kehittämistä.

Keskustan hyväksytyssä aluekehityskuvassa linjataan, että nyt kyseessä olevan kaava-alueen suunnittelua tulee ohjata erityisesti nämä seikat:

Kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeä kokonaisuus. Merkinnällä osoitetaan kaupunkikuvallisesti tärkeät kokonaisuudet. Jatkosuunnittelun yhteydessä alueiden asemaa ja identiteettiä on pyrittävä vahvistamaan siten, että näkymät säilyvät tarpeeksi avoimina.

Maisemallisesti merkittävä kohde. Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti merkittävät kohteet, jotka muodostavat topografisen silhuetin. Alueiden topografinen luonne on säilytettävä nykyisellään jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kehitettävät aukiot. Merkinnällä osoitetaan kehitettävät aukiot. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään korkeatasoisena jalankulkualueena. Erityishuomiota on kiinnitettävä alueen esteettömyyteen. Alueiden jatkosuunnittelussa on toteutettava monipuolisia viherrakenteita ja -istutuksia.

Kaupallinen kehityssuunta. Merkinällä on osoitettu kaupallinen kehityssuunta, joka kulkee Paasikivenkatua pitkin kohti Keravan asemaa. Paasikiven kadun ympäristöön toteutettavien täydennysrakennuskohteiden suunnittelussa on mahdollistettava uuden aktiivisen liikekivijalan syntyminen.

Tapahtumapaikka. Merkinnällä osoitetaan kaupunkikulttuurin kannalta keskeiset tapahtumapaikat. Alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä on huolehdittava tapahtumien järjestämisen edellytyksistä. Yleisten alueiden suunnittelussa on huomioitava tapahtumien infrastruktuurin tarpeet.

Lopuksi. Hankkeella on mahdollisuus toteutua tyydyttävällä tavalla ja täyttää tehtävänsä, jos rakennusoikeuden määrää ja kerrosalaa vähennetään ja rakennusten ja sen pihan ja ajoyhteyksien sijoittelua tontilla suhteessa sen edessä kulkevaan väylään ja Aurinkomäkeen suunnitellaan uusiksi. On myös otettava vakavasti kaupungin omat linjaukset siitä, että tämä keskeinen katutila tulee olla koko Keravaa palveleva: vihreä, väljä, vehreä, esteetön ja turvallinen.

On myös itsestään selvää, että tällaisella paikalla arkkitehtoniseen suunnitteluun, kaikkeen muuhun suunnitteluun, laatuun ja vuosikymmeniä kestäviin ratkaisuihin täytyy paneutua erityisen huollella ja hankkeelta täytyy vaatia sitoutumista ykkösluokan laatutasoon. Nyt esillä olevat havainnekuvat antavat varovaista lupausta siitä, että tähän kokonaisuuteen halutaan panostaa ja rakentamisen ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon Keravan keskustan henki ja ajalliset kerrostumat.

Edelleen: on myös erityisen tärkeää kuulla hankkeessa jokaisen keravalaisen ääntä ja tuoda kaavahanketta joka vaiheessa julkiseen keskusteluun ja ratkaisuihin vaikuttavan osallisuuden piiriin.

Keravalla 19.6.2025


Maija Länsimäki                                                                                    Arja Rantanen
varapuheenjohtaja                                                                              sihteeri