Asemanseutu, länsipuolinen radanvarsi (2313)

Kerava-seura lausui yli viisi vuotta sitten silloisesta asemaseudun asemakaavan luonnoksesta tavalla, joka nosti erityisesti esiin sen, että ns. asemanaukion kokonaisuutta ei saa tärvellä.

Lausunto Asemanseutu, länsipuolinen radanvarsi (2313)

Lausuja: Kerava-seura ry.

Kerava-seura lausui yli viisi vuotta sitten silloisesta asemaseudun asemakaavan luonnoksesta tavalla, joka nosti erityisesti esiin sen, että ns. asemanaukion kokonaisuutta ei saa tärvellä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät 1878 valmistunut asemarakennus torneineen, ns. Pohjanheimon talo ja asemarakennuksen pohjoispuolinen VR:n puutarhakaistale. Olemme edelleen samaa mieltä, vaikka asemakaava onkin luonnosvaiheen jälkeen muuttanut vahvasti muotoaan ja rajoittuu tällä hetkellä vain radan varteen, nykyisen asemapuiston osalle. Seura korostaa, että kaikessa aseman seudun suunnittelussa tulee kaikin tavoin varmistaa, että kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä, valtakunnallisesti suojeltu asemanseudun alue säilyttää luonteensa. Erityisen tärkeää on suojella suurilta muutoksilta Keravan asemarakennusta ja sen lähialuetta. Tämän alueen arvo on Keravalle korvaamaton. Täten rautatieaseman lähelle suunniteltavien uusien rakennusten tulee olla erittäin pienimuotoisia ja -piirteisiä. Niiden tulee olla myös selkeästi alisteisia rautatieasemalle – sekä tyyliltään, mittakaavaltaan, materiaaleiltaan että väritykseltään. Tämä koskee tässä kohtaa erityisesti asema-aukioon kiinni rakennettavaksi suunniteltua nelikerroksista liityntäpysäköintilaitosta.

Nyt esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa on suunniteltu nykyisen asemapuiston kohdalle uutta liityntäpysäköintilaitosta, joka olisi suunnitelman mukaan muurimainen, nelikerroksinen rakennus, joka ulottuisi aivan rautatieaseman viereiseltä asema-aukiolta aina Pumpputehtaanpolulle asti. Se vaikuttaisi asema-alueen yleisilmeeseen ja Keravan julkiseen kuvaan vuosikymmenten ajan. Nyt esillä oleva suunnitelma, joka tulee hyvin lähelle asemarakennusta ja koostuu corten-teräksen dominoimasta tummasta julkisivusta, olisi maisemallisesti hyvin dominantti ja se jättäisi varjoonsa valtakunnallisesti erittäin arvokkaan rautatieaseman. Liityntäpysäköintirakennukselle tulee tehdä vaihtoehtoinen arkkitehtoninen suunnitelma, joka alistuisi selkeästi rautatieasemalle ja toisi rakennuksen julkisivuun pehmeämpiä sävyjä ja materiaaleja, mutta myös Keravalle sopivia historiallisia muistumia ja taide-elementtejä. Myös rakennuksen aukotuksiin tulee kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Esillä oleva suunnitelma myös poistaisi Keravalta jäljellä olevan asemapuiston, jonka merkitys on taannoisesta kaventumisestaan huolimatta edelleen merkittävä.

Vaikkakin puisto onkin vuosien varrella kuihtunut hienosta edustuspuutarhasta pieneksi tilkuksi, se ei kuitenkaan ole menettänyt arvoaan. Asemapuiston jyrääminen uuden tieltä olisi huomattava menetys. Rautatieasemien yhteyteen rakennettu puutarha näet edusti oman aikansa ympäristönsuojelua: puiden ja muun kasvuston tarkoitus oli suojata lähiasutusta äänihaitoilta, veturin kipinöiltä ja antaa silmälle herkkua.

Keravan aseman vierellä on sijainnut asemapuisto jo aseman alkuajoista lähtien. On tärkeää, että aseman vierellä on jatkossakin puistomaista julkista viheraluetta, joka elvyttää asemapuistoihin liittyvää asemapuistokulttuuria. Kerava-seura yhtyy lausunnossaan Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon luonnosvaiheen lausunnon kohtaan, jossa "Uudisrakentamisen maltillisemmalla mitoituksella ja kokonaisuuteen liitettävällä, asemapuistosta vaikutteita ammentavalla viheralueella saavutetaan tasapainoisempi ja eheämpi, valtakunnallisesti merkittävän rautatieaseman ympäristön paremmin huomioon ottava kokonaisuus." 

Asema-alueelle tulee jättää asemapuisto. Jos nykyinen asemapuisto liityntäpysäköintirakennuksen rakentamisen myötä joutuisi väkisin poistumaan, kaupunki on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan nykyisen puiston korvaavaksi pysäköintilaitoksen vierelle uuden julkisen asemapuiston, joka jatkaa Keravan asemapuiston perinnettä. Uusi puisto voi ottaa mallia entisestä puistosta – ja jopa suoraan jatkaa asemapuiston tarinaa. Asemapuistossa nykyisellään olevien kasvien ja puiden tarinaa voisi jatkaa uudessa puistossa kasvisiirtojen ja nykyisistä kasveista otettavista pistokkaista (kuten muun muassa toimittiin Helsingissä Lasipalatsin historiallisen jalavan kohdalla).

Alueesta ei saa tulla liian ahdas ja tukkoinen. Asemanseutu ja kirjaston alue on loistava esimerkki myös siitä, miten uudisrakentaminen voi parhaimmillaan tukea historiallista arvomiljöötä: kirjasto ja keskuskoulu, niiden ympäristö puistoineen ja vesialtaineen on yksi kaupungin upeimpia kokonaisuuksia, suoranainen käyntikortti. On tärkeää, että aseman, "Areenan talon", "Pohjanheimon talon", Svenskin talon, Volmari Iso-Hollon patsaan, Iso-Hollon aukion, Vomman, Juho-Kustin, kirjaston, keskuskoulun ja Keuda-talon muodostama asema-keskuspuisto-kokonaisuus säilyy.

Keravalla 2.1.2026

Jenni Välitalo                            Arja Rantanen

puheenjohtaja                         sihteeri